torstai 19. huhtikuuta 2018

10000 kWh alittui - ekan kerran!

Nyt se sitten tapahtui. Olenkin jo pitkän aikaa seurannut 12kk:n liukuvaa sähkönkulutusta, joka nyt sitten ekan kerran painui 4-numeroiseksi:


Miten tähän on päästy? Sillä vielä vuosi sitten vastaavana ajanjaksona 19.4.2016 - 19.4.2017 ostosähkön määrä oli 12195 kWh, eli noin 20% enemmän. Ja asumisen alkaessa ekan vuoden sähkönkulutus oli tasolla 17000 kWh per vuosi.

Ekan vuoden jälkeen meillä siis päättyi suorasähköllä asuminen, kun taloon tuli ilmasta-veteenlämpöpumppu (VILP).

Silloin sähkönkulutus lähti jo jonkin verran laskuun, ja samalla käyttöveden lämpötila vesivaraajassa putosi +65C asteesta +55C asteeseen. Jos lämpöpumpulla tekee jatkuvasti +55C-asteista vettä, niin siinä ei säästä käytännössä yhtään mitään, tai joka tapauksessa säästö jää niin pieneksi, ettei lämpöpumppu elä niin kauaa, että se ehtisi maksaa itse itsensä takaisin.

Joten seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2017 pudotin käyttöveden lämpötilaa taas lisää - niin että se oli +50C. 

Sen jälkeen laskin taas käyttöveden lämpötilaa vuoden 2018 alussa niin, että se oli enää +46C. Mutta nostin äsken lämpötilan +47C asteeseen, kun nuorisolle tuo alempi lämpötila ei riittänyt. Olivat nimittäin omatoimisesti laittaneet 5 astetta lisää - siis +51 asteeseen, mikä sinänsä oli positiivinen havainto, että hekin osaavat lämpöpumpun säätöjä jo tehdä.

Käyttöveden lämpötilalla siis näyttää olevan aivan oleellinen merkitys sähkönkulutuksen määrään, ja pienellä säädöllä voi säästää sähköä jopa 20%. Näin ainakin meillä, kun lämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä 12kk vuosittain, mutta lattialämmityksen vesikierto on päällä vain 5kk vuosittain. Lopun aikaa pärjätään takan lämmöllä, ja keskikesällä pärjää ilman takan lämpöäkin.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Jatkopohdintoja aurinkoenergiasta

Ensin uudessa talossamme elettiin suorasähköllä eka vuosi. Sitten tuli ilmasta veteen lämpöpumppu. Mitä sitten tulee seuraavaksi? Aurinkoenergia käy mielessä aina välillä, on käynyt useita kertoja jo pitkän aikaa, tässä vuosien varrella tänne blogiin kirjoittamiani päivityksiä (yleensä aina messuilla käynnin jälkeen :-) )

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/31/aurinkoenergiasta-pohdintoja/

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/pohdintoja-aurinkoenergiasta.html

Tässä kun vuodet kuluvat, niin sähkön käytön data lisääntyy. Sähkölasku on pudonnut kilpailutusten ansiosta vuosi vuodelta. Myös sähköä on kulunut aina vaan vähemmän sitä mukaa, kun olen laskenut käyttöveden lämpötilaa.

Vuonna 2017 ostosähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1151,64 euroa. Vuonna 2017 käyttöveden lämpötila oli +50C. Nyt vuoden 2018 pudotin käyttöveden lämpötilaa edelleen siten, että se on nyt +46C. Joten taas tullaan tekemään sähkönkulutuksessa uusia alarajaennätyksiä - ja ilman, että käyttömukavuudesta olisi tarvinnut tinkiä yhtään. Tästä johtuen myös sähkölasku tulee pienenemään, ja siihen suuntaan ajaa myös uusin sähkönkilpailutus, jonka tein maalis-huhtikuun vaihteessa 2018.

Joten tämän hetkiset vaihtoehdot "Mitä tulee seuraavaksi?" -kysymykselle ovat esim. että mitä jos ei sittenkään tekisi enää yhtään mitään?

Nytkin - ilman mitään lisäinvestointeja sähkönkulutus on liukuvana 12kk:n kuvaajana nyt saavuttamassa (tai kohta jopa alittamassa?) ekan kerran 10000 kWh:n rajan, eli viimeisin vuosi eli 12kk peruutuspeiliin katsomalla näyttää nyt päiväkohtaisen sähkönkulutuksen osalta tällaiselta:

12kk liukuva sähkönkulutus oli 10036 kWh. Vuotta aikaisemmin samana aikana kului 12249 kWh.

Korkein vuorokausikulutus oli helmikuun viimeisenä päivänä, jolloin sähköä kului 73,3 kWh/vrk - syystä, että VILP hyytyi pakkaseen, ja talossa lämmitti suorasähkö 6 kWh:n vastuksella 10 tunnin ajan. Vähiten sähköä kului tällä tarkastelujaksolla 20.7.2017, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli yht. 9,6 kWh.

Suurin sähkönkuluttaja talossa on VILP. Sillä ei kuitenkaan ole omaa alamittaria, joten en ihan tarkkaan tiedä, että paljonko se sähköä kuluttaa. Lämpöpumpun viikottaiset käyntiajat olen kuitenkin merkinnyt ylös aina siitä alkaen, kun VILP tuli taloon. Tai nehän siis tallentuvat laitteen omaan muistiin, josta käyntiajat voi käydä katsomassa milloin tahansa jälkikäteen. Viikoittaiset käyntiajat -kaavio näyttää tällä hetkellä tältä:

VILP käyttötunnit kpl per viikko aikavälillä lokakuu 2015 - nykyhetki.
Eniten VILP on ollut käynnissä viikolla 2/2016, jolloin käyttötunteja mittariin tuli viikossa 117 kpl. Vähiten käyttötunteja on tullut viikolla 37/2017 - vain 6 kpl, eli alle tunti päivässä. Puolet vuodesta lattialämmitys ei ole meillä ollenkaan päällä. Silloin VILP tekee pelkkää lämmintä käyttövettä, ja käyttötunteja tulee silmämääräisesti kaaviosta katsomalla noin 10 kpl per viikko. Lämmin käyttövesi syntyy kesäisin siis helposti, sillä lämmön lähde eli ulkoilma on silloin lämmintä.

Jos VILP:n oletettavissa oleva käyttöaika koko elinkaarensa aikana on noin 40.000 tuntia, niin tähän mennessä tuntimittariin on tunteja kertynyt yhteensä 4079 tuntia 2,5 vuoden aikana. Joten tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 25 vuotta? Toki "vuosihuoltoja" täytyy matkalla tehdä, mm. kylmäainelisäyksiä. Toistaiseksi huoltokulut ekan 2,5 vuoden aikana ovat kuitenkin olleet nolla euroa.

Nyt jos hankkisin aurinkokeräimet eli auringon lämpöenergiaa talteenottavat keräimet, niin jos meillä lämpimän käyttöveden tekemiseen menee suorasähköllä noin 4000 kWh ja VILP:llä noin 3 kertaa vähemmän eli noin 1300 kWh, niin aurinkokeräimet saattaisivat tehdä kaiken tarvittavan käyttöveden noin 6kk vuosittain. Ja silloin säästäisin VILP:n käyntiaikaa noin 10h per viikko eli noin 240h vuosittain. Sähköä säästyisi tuo yllämainittu noin 1300 kWh, joka rahaksi muutettuna olisi noin 130 euroa. Eli pelkästään tällä muutoksella sähkölasku olisi vuosittain jatkossa noin 900 euroa, jos se  nyt viimeksi päättyneellä vuodella oli 1151,64 euroa.

Vaikka aurinkolämpöpaketin voi saada suhteellisen edullisesti - vain noin 2-3 tonnilla, niin noin 130 euron vuosihyöty asettaa takaisinmaksuajan varsin pitkäksi. Vaikka investoinnin hinta olisi (kotitalousvähennysten jälkeen) vain 2.000 euroa, niin se jaettuna 130 euron vuosihyödyllä tekee takaisinmaksuajasta 15,3 vuotta.

Tuokin saattaa kuitenkin olla parempi kuin aurinkosähköpaneeleissa. Niissä nimitäin takaisinmaksuaika on tämän päivän hintatasolla ja tehomäärillä tietääkseni noin 17 - 20 vuotta?

Lisäksi noin 2.000 euron lisäinvestointi nyt jo tehdyn VILP-investoinnin eli 8.600 euron lisäksi ei olisi yhteissummaltaan kuin 10.600 euroa. Ja tämän jälkeen vuosittainen sähkönkulutus saattaisi pudota nykyisesta tasan 10.000 kWh:n tasolta vielä 1.300 kWh lisää eli tasolle 8.700 kWh?

Silloin oltaisiin aika lailla samoissa, mihin maalämpöpumpullakin olisin päässyt. Mutta maalämpö olisi pyydettyjen tarjousten perusteella maksanut meidän talossa noin 20.000 euroa. Yllä oleva ratkaisu maksaisi vain reilut 10.000 euroa eli olisi puolet halvempi.

Edelleen yksi hyvä ratkaisu jatkon kannalta voisi olla sekin, etten tee enää mitään lisäinvestointeja? Vaan antaa talossa sähkönkulutuksen olla noin 10.000 kWh per vuosi, jolloin se maksaa noin tonnin vuodessa? Eikä siis edes yrittäisikään saada tätä tämän pienemmäksi?

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:


Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:










Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

2014   2015     2016   2017   2018  
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
3kk yht 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

Enää ei kannata hakea viinaa Virosta

Rautakauppiaat ympäri Suomen iloitsevat rakennustarvikkeiden myyntimäärien räjähdysmäisesti käyntiin lähteneestä kasvusta, sillä enää kukaan eikä näytä hakevan Virosta viinaa (ja siinä sivussa myös rakennustarvikkeita).

Nyt alkoholikauppa käy entistä vilkkaammin ravintoloissa noin viikko sitten uutisoidusta uudesta maksuaikakäytännöstä johtuen (klikkaa lisätiedot alla olevasta linkistä):

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/623065-yokerho-myy-viinaa-14-paivan-maksuajalla-drinkin-voi-tilata-kannykalla-ennen

Uutta maksukäytäntöä koskeva uutinen julkaistiin Vantaan Sanomissa 27.3.2018.
Viikko sitten uutisoitu yökerhojen uusi maksuaikakäytäntö on muuttunut entistäkin asiakasystävällisemmäksi, kun Euroopan Kuluttajainsuojavirasto päätti, että jo aiemmin voimassa ollut 14 vuorokauden palautusoikeus kaikessa kulutuskaupassa koskee myös alkoholin ostamista 14 vrk:n maksuajalla.

Nyt ravintolan narikasta asiakas saa mukaansa pikaruokaloista tutun etähälyttimen, jonka voi säätää piippaamaan 13 vrk kuluttua. Aika lasketaan siitä, kun drinkkilasi on juotu niin tyhjäksi, että pohja näkyy.

Jolloin jos asiakas peruuttaa ravintolaillan aikana tekemät ostoksensa viimeistään 13. päivänä tuotteen oston ja kuluttamisen jälkeen, hän saa luottokorttiostoksina tehdyistä alkoholiostoksista rahat takaisin täysimääräisenä.

Tämä on selvästi edullisempaa näin, jolloin alkoholin rahtaaminen Virosta ei enää kannata.

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Maalämpötalojen sähkönkulutus?

Tässä linkissä mielestäni hyvä talo hyvällä paikalla:

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/vantaa/14519669

En ole talossa käynyt, enkä talon nykyisiä asukkaita tunne, vaikka talo ihan tässä lähistöllä sijaitseekin. Myynti-ilmoituksesta puuttuu enää vain se, että jokirannan lähettyvillä sijaitsevan talon joella eli talon vieressä olevan uimarannan lisäksi Vantaan toinen uimaranta on sekin hyvin lähellä, eli vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla Kuusijärvellä.

Laitan vielä muutamat kuvakaappaukset tähän mukaan, koska jos kaupat tapahtuvat nopeasti, sitten tuosta ylläolevasta linkistä ei hetken päästä löydy enää mitään tietoja.




Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi ja myynti-ilmoituksen mainostamiseksi, niin yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, ja vähän ihmettelin - lämmityskuluja nimittäin. No - myynti-ilmoituksessa oleva 150€ kuussa ei ole talon kokoluokka huomioiden mitenkään suuri, mutta on se kuitenkin hiukan suurempi mitä meidän talossa, jossa on neliöitä suunnitelleen saman verran (tai vähän enemmänkin). Meillä siis ostosähköä kuluu 1151,64 euroa vuodessa (vuosi 2017), ja tämän lisäksi kuluu myös 6 pinomottia polttopuuta. Polttopuulla sisälämpötila nostetaan +23C tasolle, ja puita ei kuluisi yhtään, jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpötiloissa.

Myynnissä oleva talo on kuitenkin 2-kerroksinen, ja tämä kerrosratkaisu säästää lämmityskuluissa, sillä talo kuluttaisi omien laskelmieni mukaan 22,8% enemmän energiaa, jos kahteen kerrokseen rakennetut tilat olisikin rakennettu vain yhteen kerrokseen:


Talossa ei myöskään näy (ei näy ainakaan kuvissa) ulkoporeallasta, mutta sähköllä toimiva saunankiuas siellä on. Meillä kiuas lämpenee puilla, ja siinä hommassa kuluukin puita1 kuutio kesäkaudellakin, jolloin muuten taloa ei tarvitse lämmittää. Tai pikemminkin tarvitsee jäähdyttää.

Kuvien perusteella myyntitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys (kuten meilläkin), tai ainakaan lämpöpattereita ei kuvissa näy.

Kaikki hyvät edellytykset lämpöpumpulle olisi siis olemassa, mutta silti sähkönkulutus on tasolla 15-17.000 kWh per vuosi, siis ihan sama määrä meilläkin kului sähköä vuosina 2014-2015 eli syyskuulta syyskuulle, jolloin asuttiin aluksi 12kk kokeeksi suorasähköllä.

Sen jälkeen otettiin lokakuussa 2015 VILP, tai siinä yhteydessä tuli opittua 2 asiaa: varaajassa olisi pitänyt olla välipelti, jotta lattiakiertoon olisi saanut haaleaa vettä suoraan lämpöpumpusta. Ekaksi lämpimän käyttöveden lämpötilana oli +55C, ja sillä asetuksella säästöä aikaisempaan eli suorasähkön aikakauteen ei syntynyt käytännössä yhtään. Säästöä alkoi tulla vasta, kun seuraavana vuonna käyttöveden lämpötila pudotettiin +50C asteeseen. 

Nyt kuukausi sitten laskin käyttöveden lämpötilaa vielä lisää, nyt se on meillä enää +46C - ja taas on tullut huimasti lisää sähköä - ja ilman, että käyttömukavuus asumisessa olisi kärsinyt mitenkään.

En tiedä millaiset käyttöveden lämpöasetukset myynnissä olevassa talossa mahtaa olla, enkä tiedä minkä merkkinen maalämpöpumppu siellä on. Pumppu oli kuitenkin uusittu vuonna 2016, enkä tiedä tuliko silloin saman merkkinen pumppu, mitä aikaisemminkin oli ollut. Kuitenkin jos pumppu pitää uusia 5 vuoden välein, silloin säästöä ei varmaankaan synny, päinvastoin lämmityskulu saattaa olla suurempikin, kuin mitä suorasähköllä olisi ollut?

Maalämpö ei siis lämmitysmuotona näytä olevan ihan 100,0%:n tae alhaisemmille lämmityskuluille, ainakaan silloin, jos tulee korjauskuluja. Mutta tätä ei yleensä sanota ääneen, eli lämpöpumppujen ostajat ovat yleensä valmiit puhumaan vain positiivisista kokemuksistaan.   

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Talvi ei hellitä vielä(kään)

Viime talvena otin lattialämmöt jo kokonaan pois helmikuun viimeisellä viikolla:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/02/tama-talvi-oli-sitten-tassa.html

Nyt lattialämmöt ovat edelleen päällä 5 tuntia per päivä, ja näin saa olla vielä ainakin pari päivää, vaikka aurinko lämmittääkin taloa jo päivisin aika mukavasti. Mutta vielä on pari kylmää yötä jäljellä:

Parin kylmän yön jälkeen näkyy Vantaan ennusteissa myös kylmien öiden jälkeen korkeita sinisiä pylväitä, eli runsaita lumisateita toiselle pääsiäispäivälle eli 2.4. Jos ne toteutuvat, sitten maisemat näyttää taas hetken aikaa talviselta, eikä lumikolaa kannata vielä viedä varastoon.

Muuten näyttää keväiseltä nyt kyllä. Aurinko paistaa, mutta isot lumikasat vielä muistuttavat talvesta.

Näkymä kadulta.

Salaojapumppaamo, joka jäätyi talvella. Laitoin
lunta päälle ja lumikasa ei ole paljon sulanut vieläkään.

Takapihan terassilta lumi on sulanut jo melkein kokonaan.

Mutta takapihan nurmikon päällä on vielä ainakin metrin korkea lumikasa.

Pihapolku on vielä kunnolla jäässä puutarhan puolella.


tiistai 27. maaliskuuta 2018

Ilmastonmuutosta - Kaisaniemen keskilämpötilat 1829-2016

Helsingin Kaisaniemessä on lämpötiloja mitattu ja myös kirjattu muistiin jo pidemmän aikaa eli aina vuodesta 1829 alkaen, aina tähän päivään asti. Ilmatieteenlaitokselta saa viralliset tiedot kuukausien keskiarvolämpötiloista mainitulla tarkastelujaksolla.

Talonrakentamiseen asia liittyy sikäli, että aina joudutaan laskemaan millainen lämmitys tai jäähdytys taloon pitää suunnitella. Suunnittelun lähtötiedoiksi otetaan viimeisen 30 vuoden ns. "pitkä aikavälin keskiarvo", joka tällä hetkellä lasketaan vuosien 1981-2010 keskiarvojen perusteella. Aikaisemmin laskennan pohjana oli 1971-2000 ja sitä ennen 1961-1990.

Kaikilla tarkastelujaksoilla jakson loppupää on ollut yleensä vähän lämpimämpi kuin jakson alkupää, eli pitkän keskivälin luvuilla laskettaessa taloissa ainakin lämpö riittää. Vaikka tulisi hetkellisesti vähän kovempi tai pidempi pakkasjakso. Jokin sen tapainen taitaa olla nytkin menossa, kun kevät on vähän myöhässä.

Todella pitkässä juoksussa lämpeneminen näkyy ihan silmämääräiselläkin tarkastelulla, kun samoja kuukausia vertaa toisiinsa. Tai sitten sitä on vaan itse näkevinään, jos kuitenkin taustalla on tieto, että lämpenemistä on mainitulla jaksolla tapahtunut? :-) Kas näin. Jos kaavioita ei näe lukea, niin hiirellä klikkaamalla ne kasvavat suuremmiksi.

Tammikuun tilastoissa ehkä viimeiset 10-15 vuotta oikealla olleet leudompia eli vähemmän pakkasta mitä tammikuut
vasemmalla laidalla noin kolmasosan matkaa? Tarkastelujakson keskelläkin on ollut 2 lämmintä tammikuuta. Plussalla siis.

Helmikuun tilastoissa vasemmalla laidalla näkyy pienet plus-merkkiset hampaat ylöspäin oikealla laidalla.
Vasemmalla laidalla eli 1800-luvulla tällaisia plussalle jääneitä helmikuun keskilämpötiloja ei näy lainkaan.

Maaliskuussa sama ilmiö näkyy jo selvästi. Plussalle jääneet keskilämpötilat keskittyvät oikeaan laitaan eli 1900-luvun
lopulle ja 2000 luvun vuosille. Yksi ainut pieni poikkeus näkyy myös tarkastelujakson vasemmalla laidalla.

Huhtikuu on Kaisaniemessä jo reippaasti plussalla. Mutta näin ei aina ollut vielä 1800-luvun alkupuolella.

Ehkä pientä nousua näkyy myös toukokuiden keskilämpötiloissa. Omasta mielestäni näkyy myös aaltoilevaa liikettä.
Mahtaako jaksottaisuus johtua auringon pilkuista?

Aika tasaista, joskin hieman aaltoilevaa vaikutelmaa myös kesäkuissa?

Sama juttu heinäkuun tilastoissa. En minä ainakaan näe kumpaan suuntaan nämä kasvavat, mutta ehkä pientä noin 10v
sykleissä olevaa aaltoliikettä tässä voi nähdä? Toki jos tarkkaan katsoo, niin oikean laidan pylväät ylittävät 20-asteen
rajan useammin kuin vasemmassa laidassa tapahtuu. Ja jos katsoo numeromuodossa olevia tilastoja, kato käy myös
kylmien heinäkuiden kohdalla. Alle +14C keskilämpötila heinäkuussa on sattunut viimeisen kerran vuonna 1928.

Melko tasaisen epäsäännöllistä vaihtelua myös elokuiden kohdalla?

Omasta mielestäni myös syyskuut ovat olleet samanlaisia kautta aikojen, joskaan vuodet eivät ole veljeksiä keskenään,
eli lähimpien pylväiden kesken on aina eroja.

Silmämääräisesti vaikea huomata isoja eroja tai selvää kehitystä lokakuidenkaan kohdalla.

Kun katsotaan marraskuiden sarjaa, niin nyt lämpenemisen jo huomaa. Vasemmalla laidalla on usein ja selviä pakkas-
kuukausia. Oikealla laidalla näitä pakkaselle jääneitä keskilämpötiloja ei enää näy niin paljon, tai jos näkyy - ne ovat
vain vähän pakkasella.

Tarkastelujakson puoliväliin saakka joulukuut oli aina selvästi pakkasella, mutta ei enää puolivälistä eli noin 1900-luvun
puolivälin jälkeen. Nykyään melkein joka toisen joulukuun keskilämpötila on jo selvästi plussalla.

Johtopäätöksiä?

Talvet siis lyhenevät ja leudontuvat kummastakin päästä. Joulukuulle ei riitä enää aina pakkasia, ja varsinkaan huhtikuulla niitä ei enää ole, mutta 1800-luvun puoliväliin saakka huhtikuunkin keskilämpötila saattoi vielä tämän tästä jäädä pakkasen puolelle.

Miten nyt sitten esim. omakotirakentajat ovat reagoineet, kun tilastojen valossa talven ote alkaa kirpoamaan ainakin eteläisestä Suomesta?

Päällisin päin näyttää siltä, että samalla kun ilmasto lämpenee, niin samalla talojen seinät paksunevat, ikkunoita tarvitaan aina vain useampia kerroksia - nykyisin ainakin kolmet tai jopa neljätkin. Samalla myös lämmitysjärjestelmät muuttuvat entistäkin järeämmiksi mm. niin, että nyt jo uusien omakotitalojen rakentajista noin 55% valitsee maalämmön. Tietysti kyllä niitä kylmiä talvia varmaan vielä 50 ja sadan vuoden päästäkin aina joskus tulee. Joten kalliille ja tehokkaalle lämmitykselle ja hyvälle lämmöneristämiselle on silloin tarvetta.

Jotenkin voisi kuitenkin kuvitella asioiden kehittyvän myös toiseen suuntaan?

Että nyt kun talvet lyhenevät ja leudontuvat, niin nyt olisi varaa tehdä seinistä ja ikkunoista ohuempia ja lämmitysjärjestelmiin investoitaisiin aiempaa vähemmän rahaa?

Tai pitääkö sitten tehdä sellainen johtopäätös, että jos 1800-luvun taloissa oli maksimissaan yhdet ikkunat, ja vielä 1900-luvullakin enintään kahdet (ja näistäkin sisemmät pokat nostettiin aina kesäisin pois saranoiltaan), niin oliko noissa taloissa sitten talvella kylmä? En kyllä ainakaan itse muista esivanhempien koskaan valittaneen, että olisi ollut talvisin pirtissä kylmä. Vaikka silloin ei ollut yläpohjassa puolimetrisiä eristeitä, niin kuin nykyään on kaikissa pientaloissa. Ehkä sen ajan ihmiset eivät sitten olleet kylmälle niin arkoja?

Toisaalta ennen vanhaan talvet olivat kuulemma usein runsaslumisia. Ja lumi luotiin talon ympärille niin, että rossipohjan kissankolot ja tuuletusaukot luotiin talvella lumen avulla umpeen. Joten lattia oli varmaankin lämmin.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Earth hour

Ulkovalaistus antaa talolle aika paljon ilmettä, ja talo on kovasti paljon eri näköinen, jos kaikki ulkovalot ovat pois päältä. Tässä Earth-hour kuvia meiltä hetki sitten.

Katsoin myös aikaisempien vuosien Earth-hour -tunnin sähkönkulutuksia. Eipä niissä juuri eroa "normaaliin" ollut, eli ulkovalaistus ei nykyään kovin paljon sähköä kuluta, oli se sitten päällä taikka ei.




sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Lähes nollaenergiatalot tulivat 1.1.2018 - mikä muuttui?

Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Erittäin korkea energiatehokkuus tarkoittaa raja-arvona 82 kWhE/m2 kulutusta (tai ainakin vielä hiljattain Ympäristöministeriön ehdotus E-luvun uudeksi ylärajaksi oli 82 kWhE/m2).

Mikä sitten muuttui 1.1.2018?

Käytännössä ei muuttunut juuri mikään. Ainakaan vielä ei muuttunut. Eli moni rakentaja ehti hakea ja saada rakennuslupansa jo ennen 1.1.2018. Nyt näitä jemmassa olevia rakennuslupia rakennetaan ensin pois, ja niiden pohjalta aikanaan valmistuvia pientaloja 1.1.2018 voimaan tulleet säädökset eivät vielä koske. Yleisestikin ottaen muutokset olivat loppujen lopuksi paljon pienemmät, mitä "lähes nollaenergia-tason" ennakkoon pelättiin tarkoittavan. Asiasta aikoinaan noussut iso haloo puri ilmeisen hyvin:

https://www.sisailmauutiset.fi/maaraykset/nollaenergiatalojen-vaatimustasoa-kohtuullistettiin/

Toinen asia, mikä muuttui 1.1.2018 oli se, että Suomen rakentamismääräyskokoelma poistui ja sen tilalle tuli lakiin kirjattuja määräyksiä, sekä muilta osin ohjeita ja suosituksia, jotka löytyvät mm. tästä linkissä:

https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset

Vaikka nyt erityisen järisyttäviä ja isoja muutoksia ei vuodenvaihteessa näyttänyt tulevan, niin silti uusilla määräyksillä on tai pelätään olevan kustannuksia nostavat vaikutukset rakentamiseen. Esim. tässä linkissä Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ilmaisee huolensa säädösehdotusten asumisen kustannuksia nostavasta vaikutuksesta, joissa nollaenergiarakentamisen vaatimille laite- ja rakennusinvestoinneille voisi tulla jopa 30 vuoden takaisinmaksuaika:

https://kuntalehti.fi/uutiset/tekniikka/uusista-rakennuksista-lahes-nollaenergiataloja-2018/

Tuo on kyllä hurja juttu, jos noin käy, ja silloin 30 vuoden takaisinmaksuaika olisi mittakaavassa ihan jotain muuta, mitä nyt on jo pidetty liian pitkänä, jos aurinkosähköpaneeleissa takaisinmaksuaika on noin 17 vuotta, ja uudisrakennuksen maalämpöpumpussakin reippaasti yli 10 vuotta. Mutta mitään 30 vuoden takaisinmaksuaikoja ei ole kuitenkaan vielä tähän mennessä tullut rakentamisessa missään vielä aiemmin vastaan.

Jos toisaalla selvästikin pelätään lähes nollaenergiarakentamisen lisäävän kovasti rakentamisen kustannuksia, niin toisaalla taas rauhoitellaan ja toppuutellaan:

https://rakennusmaailma.fi/pientaloteollisuus-valmiina-nollaenergiarakentamiseen/

"Lähes nollaenergiatason vaatimukset eivät aiheuta pientalojen suunnitteluun juurikaan muutoksia. Rakenteet, talotekniikka, energiavalinnat ja U-arvojen vertailuarvo pysyvät samantapaisina kuin tänäkin päivänä. Taloautomaatio kehittyy tulevaisuudessa ja reaaliaikainen energiankulutuksen seuranta on tavallista"-toteaa TM:n Rakennusmaailma ylläolevassa linkissä. Ja näinhän tämä on jo tänäkin päivänä, eli ei mitään uutta tässä kohdin.

Samassa TM: Rakennusmaailman artikkelissa luetellaan myös useita hyviä keinoja, miten matalaan energiankulutukseen voidaan päästä - tai on jo päästy. Esimerkiksi omakotitaloissa yläpohjan eristepaksuus on vuosien saatossa kasvanut 25 sentistä 50 senttiin. Energiatodistus ja E-luvun laskenta ovat muuttaneet lämmitysjärjestelmän valintaperusteita (aluksi muutti ehkä liikaakin? Jolloin korjaavana toimena suorasähkön kerrointa pudotettiin 1,7:stä 1.2:een).

Lisäksi rakentamisen yksityiskohtiin ja laatuun kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota, ja tästä yhtenä esimerkkinä rungon ilmanvuotoluvussa on tapahtunut huimaa kehitystä. Jos vuonna 2005 ilmanvuotoluku oli noin 4, niin nykyisin päästään useimmiten jo alle ykkösen.

Itse neuvoisin tässä kohtaa kaivamaan myös netistä esille rintamamiestalon piirustukset, ja lukemaan ne ajatuksella läpi. Talomalli oli kuitenkin omalla ajallaan suuri energiatehokkuuden innovaatio, jossa energiahukka otettiin taloin päämitoilla hyvin haltuun. Lisäksi talon keskelle asetettu takka takasi tulisijan lämpöä tasaisesti ja kaikkialle taloon. Nämä samat periaatteet on hyviä yhä tänäkin päivänä.

Laskeskelin kerran itsekin kerrosluvun vaikutusta energiatehokkuuteen, ja omissa laskelmissani päädyin sellaiseen lopputulokseen, että jos omassa talossani (kellari ja 2 asuinkerrosta) kaikki tilat laitettaisiin 2 kerrokseen, niin energiankulutus ei nykyisestä paljon muutu. Mutta jos siitä vielä mennään eteenpäin niin, että kaikki tilat laitetaan vain 1 kerrokseen, silloin lopputulos muuttuu isosti, ja energiaa kuluisi vuodessa 22,8% enemmän - verrattuna siihen tilanteeseen, että tilat sijoitetaan kahteen kerrokseen. Omat laskelmani löytyvät tästä linkistä:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Kerroslukua lisäämällä energiankulutusta voidaan siis pienentää varsin huomattavasti, täysin ilmaiseksi ja täysin ilman rakennusteknisiä tai sisäilma riskejä. Tietysti energiankulutusta voi pienentää kerrosluvun lisäämisen sijaan myös esim. ulkoseinien eristepaksuutta lisäämällä (ja useimmat juuri näin tekevätkin), mutta se maksaa rahaa,  ja siinä vaihtoehdossa joutuu ottamaan myös enempi riskiä kosteusvikojen osalta. Joskushan jokaiselle talolle vesivahinko aina sattuu, jos vaikka putket tai katto vuotavat, tai sattuu jotain muuta, jonka seurauksena rakenteet kastuvat.

Jos taloonsa rakentaa useamman kuin yhden kerroksen, se myös mahdollistaa talon rakentamisen vaiheittain, jolloin taloudellinen rasitus pienenee samassa suhteessa kuin rakentamiselle saa jatkoaikaa. Esim. muuttotarkastuksessa meillä oli valmiina vasta 2 asuinkerrosta, ja kellari oli tekemättä - poislukien sauna ja kylpyhuone, jotka olivat valmiina jo muuttotarkastuksessa. Mutta muuten kellari rakennettiin vasta myöhemmin kuntoon asumisen aikana. Samalla tavoin 1,5 tai 2 kerroksisen talon vintin voi tehdä joskus myöhemmin - jos tekee. Voihan se olla puolivalmista tilaa ja varastona käytössä vaikka ikuisesti, jos lisätiloja ei koskaan tarvitsekaan.

Lähes aina uusiin taloihin tulee myös takka - siltikin, vaikka pääasiallinen lämmön lähde olisi maalämpö. Jolloin tulisija on olemassa lähinnä vain sähkökatkojen varalta ja mukavuuskäytössä siksi, että onhan takat nykyään todella komeita ja elävää tulta on mukava katsella. En tiedä missä määrin näin syntyvää viihdelämpöä voidaan tarjota energialaskelmiin? Mutta kyllä kai polttopuista saatava ja arvioitu lämpö näihin laskelmiin kelpaa, kun kerran kelpaa öljykin, jolloin fossiilisen polttoaineen energiamuotokerroin on 1,00, samalla kun uusiutuvissa polttoaineissa vastaava kerroin on 0,50. Nämä uudet energiamuotokertoimet koskevat siis niitä uusia rakennuksia, joissa hankkeen lupahakemus on jätetty 1.1.2018 jälkeen.

Eli polttopuille on siis varsin edulliset kertoimet, jolloin ahkera polttopuilla lämmittäjä voisi saada jopa muihin rakenneratkaisuihin helpotuksia?

Jos miettii talon lämmittämistä ainakin jossain määrin myös puilla, niin meillä tämä on toteutettu seuraavasti:

Pääasiallinen lämmönlähde lämmityksessä on ilmasta-veteen lämpöpumppu, tai kovilla pakkasilla sen hyytyessä suorasähkö. Talvella 2017-2018 näitä suorasähkön tunteja meillä tuli helmikuun lopulla 14 kpl, siis niin, että 6 kWh:n vastus oli päällä yhteensä 14 tuntia. Suorasähkö on siis Etelä-Suomen VILP taloissa aika harvinainen tilanne.

VILP-lämpöä ohjaa vesikiertoinen lattialämmitys, jossa lämpötilaa ohjaa ulkoilma-anturi. Siis mitä kylmempi ulkoilma, sitä kuumempaa vettä lähtee lattiakiertoon - ja tämä reagoi nopeasti ja heti kun ulkoilma pakastuu. Jos sama olisi tehty huonelämpötila-anturilla, silloin lämpimämpää vettä lattiakiertoon alkaisi tulla vasta silloin, kun huonelämpötila lähtee laskuun, eli vasta usean tunnin viipeellä.

VILP on mitoitettu niin, että sen teholla talon saa yksinkin pysymään lämpimänä, ja tällä hetkellä VILP lämmittää taloa +17C asti. Siis jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, niin talon lämpötila asettuisi kauttaaltaan +17C tasolle. Mutta koska tuollainen lämpötila ei ole kovin mukava asumislämpötila, ja koska takkaa tykätään muutenkin polttaa, niin takan avulla (tulipalopakkasilla käytössä on kaksikin takkaa ja puukiuas saunassa), niin näiden avulla lämpötila nostetaan yleensä sinne +23C paikkeille, mikä nyt sitten mukavalta tuntuukin.

Tällä tavoin polttopuita kuluu vuosittain lämmityskaudella 5 pinomottia, ja kesäkaudella vielä 1 pinomotti saunassa, eli vuositasolla puuta menee 6 pinomottia. Tietysti jos valittaisiin alhaisempi huonelämpötila, silloin puita menisi vähemmän, ja jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpöisissä huoneissa, silloin polttopuita ei menisi yhtään.

Miten sitten on varmistettu, ettei eri järjestelmät kilpaile tai sodi toinen toisiaan vastaan? No tällä hetkellä VILP "tietää" ainoastaan sen, että mikä on lämminvesivaraajan lämpötila, ja huolehtii siitä, että siellä oleva vesi on tietyn lämpöistä, nyt kuukausi sitten laitoin tavoitelämpötilan +48C asteeseen. Sitä ennen se oli +50C, ja sitä ennen +55C - jolloin näissä lämpötiloissa VILP ei säästänyt käytännössä mitään.

Lattialämmitys ottaa lämpönsä vesivaraajasta ja lähtevän veden lämpötilan säätötiedot ulkoilma-anturista. Lattialämmityksen säädin ei tiedä huonelämpötiloista mitään - sen tietää vain loppukäyttäjä, joka sitten polttaa takkaa tarvittaessa, jos sisällä tuntuu liian vilpoiselta.

Tietysti tämän saman olisi pystynyt toteuttamaan myös huonekohtaisella lämpötila-anturilla. Mutta silloin ehkä kävisi niin, että kun takankäytöstä johtuen huonelämpötila nousee (ja on tarkoituskin nousta esim. +17C:stä +23C:een), niin huonekohtaisella säädöllä muu lämmitys ehkä loppuisi, ja kaikki jäisi takan varaan?

Kerrostaloissa - jos joku ei tyydy taloyhtiön tarjoaman lämmön määrään, niin aina voi hankkia rautakaupasta omalla rahalla oman lämpöpuhaltimen, jolloin oman huoneistonsa lämpötilan voi säätää haluamalleen tasolle (mutta lämmityssähkön lasku jää silloin itselle).

Näissä esimerkeissä käy kuitenkin samalla aina niin, että patteritermostaatti kytkee vesikierron pois, jolloin asukas maksaa omilla sähköillään käytännössä koko huoneiston lämmityksen, eikä enää saa sitäkään kaukolämpöä lämpöpattereihinsa, jonka taloyhtiö olisi toki kustantanut. Tavallaan ulkolämpötila-anturi olisi kerrostaloissakin parempi systeemi kuin patterikohtainen termostaatti? Ja nykyisin siis isot vuokrataloyhtiöt käytännössä rajoittavat vuokra-asuntojen lämpötilat noin +19-20C tasolle, joka sitten taas kaikille asukkaille ei riitä.

Meillä takkaa siis poltellaan silloin tällöin ja tarvittaessa syyskuulta toukokuulle eli 9kk vuosittain. Kesällä takkaa ei pysty käyttämään, vaikka elävää tulta olisi silloinkin mukava kastella. Lisäksi VILP:stä tulee lattialämpöä 5 kk vuosittain, eli lokakuulta maaliskuulle. Nyt kun on ollut kylmä maaliskuu, niin lattialämmöt on vieläkin päällä.

Tässä vielä loppuun kuva ja linkki päämitta-optimoituun rintamamiestaloon, jossa siis ulkoseinän, alapohjan ja yläpohjan pinta-ala on pieni suhteessa lattian pinta-alaan. Toisin sanoen, mitä vähemmän on seinää, yläpohjaa ja alapohjaa suhteessa asuinpinta-alaan, sitä energiatehokkaampi talo.

Yllä oleva kuva on bongattu tästä linkistä:

https://hulluarkkitehti.fi/2016/11/

Tuossa linkissä on hyvää, monipuolista ja värikästä  kerrontaa rintamamiestalosta ihan noin muutenkin.Vaikkakaan artikkelin kirjoittaja eli "hullu arkkitehti" ei jostakin syystä huomannut talon hyviä puolia luetellessaan kiinnittää huomiota talon päämittoihin?

Ei ole kyllä huomannut kiinnittää päämittoihin huomiota moni muukaan, ei edes nykyaikana, vaikka pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman energiatehokkaita taloja. Niin vieläkään en ole huomannut, että kukaan olisi keksinyt ratkaista asiaa talon päämittojen avulla? Tietysti nykyajan talot ovat niin energiatehokkaita jo ihan muutenkin, ettei asialla ole enää juurikaan taloudellista merkitystä.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Okt-asumisen kuluihin voi vaikuttaa!

Omakotitalossa asuva voi vaikuttaa omilla valinnoillaan asumisen kustannuksiin aika paljonkin.

Omakotiliitto tutki ja vertaili kunnallisten maksujen suuruutta, ja niistä löytyi aika suuria eroja. Kunnallisia eli paikallisesti päätettäviä maksuja ovat kiinteistövero, kunnan/kaupungin sähkölaitoksen perimät siirtomaksut ja sähkön hinta (tämän voi jakaa myös termeihin lämmityssähkö ja käyttösähkö), vesimaksut ja jätemaksut.

Esimerkkitalona oli 120 neliöinen ja 30-vuotias puutalo (jossa kiinteistöveron ikäalennus on -1,25% per vuosi). Talo oli sähkölämmitteinen ja se sijaitsi 1000m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa, ja se laajennettiin koskemaan 52 kuntaa, joissa asuu 71% suomalaisista.

Ja mitä havaittiin? Vertailun halvimman ja kalleimman kunnan välinen ero oli noin 1000 euroa vuosittain. Tässä kuvassa 10 edullisinta ja 10 kalleinta (klikkaamalla kuvaa se suurenee, kunnan nimen perässä suluissa kunnan perimä vero):











Keskimäärin esimerkkitalon asumiskulut kunnallisten maksujen osalta olivat 3700€/kk ja vaihteluväli oli Seinäjoen 3300 eurosta Raision lähes 4300 euroon. Ja näihin päälle tulee vielä lisäksi ei-kunnallisia maksuja, esim. vakuutukset, remontit, asuntolainat, korkokulut, nuohous yms.

Olen myös itse pitänyt kirjaa asumisen kuluista jo vähän reilun 3 vuoden ajalta, ja tulokset löytyvät tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Itselläni asumisen kulut ovat painuneet vuosi vuodelta alaspäin mm. sähkön kilpailuttamisen ja ilmasta-veteen lämpöpumpun hankkimisen myötä niin, että vuodelta 2017 asumisen kulut olivat itselläni 3259,92€. Tämä siis alittaa 30-vuotiaan esimerkkitalon kustannukset Seinäjoella, jossa jo pelkistä kunnallisista maksuista kertyy noin 3300 euroa vuosittain. Uusissa ja hyvin eristetyissä taloissa asuvat myös välttyvät aika pitkälti energian kustannuksilta, ja remonttikuluja ei tule uusiin taloihin käytännössä ollenkaan.

Seuraavassa kuvassa keskimääräiset maksut ja niiden osuudet:


Nyt kun tänä päivänä väki pakkautuu pk-seudulle, niin minusta ihan mielenkiintoista on katsoa myös kustannusten tasoa yli 60.000 asukkaan kunnissa:


Tässä tulee esiin mielestäni mielenkiintoinen ja aika huomattava ero Vantaan ja muun pk-seudun eli Espoon ja Helsingin välillä. Kunnalliset maksut Espoossa ja Helsingissä ovat siis ihan omaa luokkaansa, jos niitä vertaa Vantaan tasoon, joka on listalla neljänneksi viimeisin.

Tämä on ainakin itselleni yllätys, kun aina olen ollut itse siinä luulossa, että Vantaalla mm. kiinteistöverotus olisi paljon kovempaa kuin Helsingissä ja Espoossa, mutta tässä graafissa tämä asia näyttääkin olevan euromääräisessä tarkastelussa ihan päin vastoin. Eli jos ja kun joku ostaa talolleen tontin Espoosta tai Helsingistä, niin jo itse tontti maksaa suunnilleen 2-3 kertaa niin paljon, kuin mitä maksaisi vastaava tontti Vantaalla.

Ja tuo juurikin selittää sen, miksi Espoo ja Helsinki pärjäsi tässä vertailussa noinkin huonosti. Sillä kun maa on kallista, niin vaikka kiinteistöveroprosentti olisikin Espoossa ja Helsingissä hieman Vantaata edullisempi, niin kokonaisuutena ja tontin arvosta laskettuna Espoon ja Helsingin vuotuinen kiinteistöveron määrä rasittaa espoolaista ja helsinkiläistä omakotiasujaa kaksinverroin enemmän, kuin mitä Vantaalla asuva joutuu kiinteistöveroja maksamaan. Eli jos jo aluksi maksaa tontista kalliin hinnan, sen vaikutus näkyy kalliina verona läpi koko asumisen ajan.

Omakotiliitto toivoo lisää tehokkuutta kunnallisiin liikelaitoksiin, sillä asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun energia- ja kuntayhtiöiden päätöksentekoon lisätään avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toimintaan tehokkuutta, peräänkuuluttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Itse toimin tällä hetkellä Omakotiliiton liittovaltuuston jäsenenä, ja paikallisen Rekola-Asola omakotiyhdistyksen puheenjohtajana.

Minusta kaikkien omakotiasujien kannattaisi liittyä Omakotiliiton jäseneksi, koska kukaan muukaan ei omakotiasujan puolia pidä. Tai en ainakaan tiedä, että pitäisi. Liittyminen käy helposti ja nopeasti vaikkapa netissä, esim. oman yhdistyksemme liity-jäseneksi-sivu löytyy täältä:

http://www.rekola.fi/liityjaseneksi

Lähivuosien uhkakuvana on Sote-uudistusten myötä se, että kuntien verotuottojen pudotessa noin kolmanneksen verran, kunnat saattavat helposti ryhtyä paikkaamaan omaa talouttaan kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. Houkutus tulojen kasvattamiseen voi olla suuri, sillä eihän kuntien velat mihinkään häviä, vaikka tulevat verotuotot putoaisivat.

Itse henkilökohtaisesti - ja myös Omakotiliiton aktiivina olisin sitä mieltä, että näin ei pidä päästää tapahtumaan. Kyllä kuntaveroakin voidaan nostaa, jos kunta rahaa tarvitsee, ja silloin maksajiksi pääsevät kaikki muutkin kunnan asukkaat, eikä pelkästään kiinteistöjen omistajat.