perjantai 18. elokuuta 2017

Kattovaris antennissa

Meillä oli lintupöntössä vuokralaisina sinitiaispariskunta ja linnunpojat aina kesäkuulle asti. Olivat kyllä siistiä porukkaa. Maassa ei näkynyt pöntön alla mitään merkkejä siitä, että pöntössä asuttiin. Kesäkuussa sitten lähtivät, en tiedä minne.

Nyt on muutaman päivä sitten saatu vieraaksi katolle varis, joka tykkää istua TV-antennissa. Ja välillä se menee liesituulettimen poistoputken päähän ja rääkyy putken sisään. Tuntuu ihan niin kuin se olisi pudonnut putken sisään, ääni kuuluu keittiöön katolta asti niin hyvin. Joskus sillä on aamuisin niin paljon asiaa, että se voi rääkyä monta minuuttia yhteen menoon. Joten piti oikein käydä katolla katsomassa, että miltä siellä näyttää, ja onko lintu pudonnut putken sisään.

Onneksi ei sinne putkeen kyllä mitenkään voi pudota (ei edes linnun jätteet), mutta jälki oli katolla melkoista, eikä ihan niin siistiä meininkiä kuin sinitiaisilla...

Jätökset antennin alla.
 
TV-antenni kauempaa.

TV-antenni vielä kauempaa. Etualalla liesituulettimen
poistoputki. Senkin päällä on ilmeisesti mukava istua...?
 

Liesituulettimen poistoputken pää ylhäältä katsottuna.
Seuraavaksi pitää varmaan käydä jostain kaupasta ostamassa kuminen käärme ja viedä se peltikatolle, tai sitten sellainen lyhyeen narun pätkään laitettava muovinen haukka, jollaisia näkee mansikkamailla. Mistähän tällaisia saa ostaa?

torstai 17. elokuuta 2017

Konehuone valmis

Suihkulähdeprojekti etenee. Ehkä sekin vielä joskus valmistuu, vaikka välillä tuntuu samalta kuin talonrakentamisessakin, että tuleeko tästä valmista ikinä?

Sain tänään vesipuolen konehuoneen valmiiksi ja paikoilleen. Sähkökaappi puuttuu vielä, ja sen paikkaa pitää vielä vähän miettiä. Suihkulähteeseen tulee siis kahta sähköä, valaistukseen tulee muutaman voltin matalajännitteistä sähköä, mutta pumpuille tulee 230V normaalia sähköä.

Se konehuone on siis maahan upotettu 300-litran sadevesisaavi, jonka sisään tulee pumput ja suodattimet. Sieltä pumput sitten nostavat suodattimen läpi suodattuneen veden uuteen kiertoon eli näkyville maan pinnalla oleviin traktorin renkaisiin. Konehuone itsessään ei näy, ja se on samalla myös ylijäämäveden eka varasto. Mikäli se täyttyy, siitä lähtee sitten ylivuotoputki nurmikon yli salaojakaivoon, ja siitä eteenpäin salaojapumpumpulle.

Konehuone on saavissa kannen alla, ja tynnyrin muovikannen päällekin tulee vielä jotain vahvikkeeksi, esim. terassilaudoitus tai jotain. Eihän tuo sadevesisaavin kansi esim. askelta kestä, jos joku epähuomiossa päälle astuisi.

Tässä on vielä aiempia päivityksiä aiheesta, että mitä tässä projektissa on tapahtunut jo aiemmin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/07/suihkulahde-alkaa-hahmottua.html

Nyt näyttää tällä hetkellä tältä:



Tilanne aamulla. Saaville kuopan kaivuu käynnissä. Ylivuotoputken päässä
on vanha maalipurkki, jotta sinne ei menisi vahingossa maata lapioidessa.

Savimaan tontilla kun kaivaa, niin aika pian tulee savimaa vastaan.
Se on siis sellaista tosi tiukkaa sinertävää noin 4000 vuotta vanhaa
merenpohjaa tällä kohdin.

Tässä ekat savimaat nostettu kottikärryyn.

Kuoppaan tulevalle saaville laitoin ympärille risan ja vanhan pressun.
Ei olisi ehkä tarvinnut, mutta ajattelin että kun maan paine painaa pressun
kiinni tynnyriin, niin se ei sitten vuoda niin herkästi. Samoin jos saavi
pitää nostaa maasta pois, niin sen saa helpommin ylös. Paljaaltaan savi-
maahan upotettava saavi nappaa niin kovalla imulla kiinni, ettei sitä
nosta siitä millään keinolla ylös. Ylimenoputkelle tehty pressuun aukko.

Saavin sovittelu kuoppaan menossa.

Kuoppa kunnossa, ja kivituhkaa pohjalle tasoitteeksi.

Ylimenoputken ympärykset tiivistin uretaanilla. Uretaanin päälle
kiersin vanhaa polkupyörän sisäkumia. Sen päälle laitoin vielä jeesusteippiä.
Saa nähdä miten toimii, eli meneeko vesi putkeen, vai putken vierestä
suoraan saavin ulkopuolelle. No kovin paljon vettä ei ulkopuolelle mahdu.
Saavin alla on vesitiivis savimaa. Ja samaa maata saavin ympärilläkin.

Sama katsottuna vähän kauempaa.

Idea alkaa nyt hahmottua. Traktorin renkaiden sisään ja ympärille tulee
allaskumi. Vesi virtaa renkaasta toiseen ja lopulta maassa olevaan saaviin.
Kuva "edestä". Huomaa sydämen kärjessä oleva sydämen muotoinen ja
punaiseksi värjätty kivi. Se löytyi tontilta. Traktorin renkaisiin taas liittyy
sellainen tarina, että ne olivat traktorissa silloin, kun talon puut vedettiin
metsästä tien varteen. Kuluivatkin siinä sitten aika sileiksi.
Tässä sama yläkerran parvekkeelta katsottuna.
 Suihkulähteen takana on merikontti, jonka räystään alla on pyykkinarut.
Sekin kätevä ratkaisu - ei pyykit kastu, jos tulee välillä pieni sade.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Mikkelin asuntomessut & led nauhan kuolema?

Lehdistö, innokkaat bloggaajat ja muutkin asuntomessujen kävijät ovat jo kolunneet tämän aihepiirin läpikotaisin, mutta kun tänne internettiin tekstiä mahtuu, niin laitetaanpa vielä yksi kirjoitus lisää.

Siis miksi jäi asuntomessukäyntini tänä vuonna viimeiseen päivään?

Mikä yllätti?

Mikä riemastutti?

Mikä harmitti?

No vastaillaanpa vaikka tässä järjestyksessä...

Kuluneen kuukauden aikana olen voinut useastakin blogista tai Facebook-päivityksestä lukea miten Mikkelin asuntomessujen kohde nro 5 oli niin ruuhkautunut, ettei sinne ollut mitään järkeä jonottaa. No nyt viimeisenä päivänä jonoista ei ollut enää tietoakaan. Olin messualueella 4 tuntia klo 10:stä klo 14:ään asti. Puolen päivän jälkeen kävijöiden määrä kyllä lisääntyi katukuvassa, mutta jonoja ei kuitenkaan tullut mihinkään kohteeseen.

Enkä muuten ollut viimeinen messuvieras, sillä kun lähdin klo 2 iltapäivällä pois, niin vielä tuli täysiä bussilastillisia uusia messuvieraita vastaan. Ehkäpä täytyy ottaa tavaksi käydä jatkossakin messuilla vasta viimeisenä päivänä. Silloin on myös jo "tyhjennysmyynti" päällä monella esittelyständillä, eli jos jotain tarvitsee (tai vaikka ei tarvitsisikaan), paljon sisustustavaraa yms. saisi ostaa hyvällä alennuksella.

No entä mikä yllätti - vai yllättikö lukuisten blogipäivitysten ja kuvakollaasien jälkeen enää mikään? No ainakin yksi asia yllätti minut. Nimittäin se, että jos vielä viime vuonna Seinäjoen asuntomessuilla oli upeita ja mahtipontisia alasvetoja useankin talon sisäkatossa (varsinkin Villa Tango - googlen kuvahaku löytää hyviä esimerkkejä, en nyt liitä niitä tähän), niin nyt vastaavia alasvetoja en nähnyt omasta mielestäni enää yhtään.

Valaistukseen liittyen on aina muutenkin käyty joskus välistäin hyvin kiivastakin keskustelua siitä, mikä olisi led nauhojen "oikea" Kelvin -luku, jos tarjolla on esim. 3000K tai 4000K tai täyden spektrin päivänvaloa tai jotain muuta, tai että mikä pitää olla CRI -luku ja miten led nauhat pitää suunnata oikeaoppisesti, niin Mikkelin asuntomessujen jälkeen näitä kiistoja ei tarvitse juurikaan käydä. Nimittäin led nauhoja ei paljon näkynyt. Tällaista kehitystä en ainakaan itse olisi osannut ennustaa.

Jos tämä tendenssi vielä jatkuu, niin voidaanko jo Porin asuntomessuilla ensi vuonna todeta led nauhojen kuolleen kokonaan sukupuuttoon? Toinen yllätys tähän liittyen oli se, että katossa olevat pistemäiset led-spotit olivat pitäneet pintansa. Niitä oli Mikkelin messutaloissa vaikka kuinka paljon. Samoin ulkoporeallas on selvästi tämän päivän trendi, ja sisälle asennettavat porealtaat ovat jo kuolleet messutaloista sukupuuttoon. Pieniä ammeita sen sijaan näkyy vielä sisätiloissakin.

Valaistus on tietysti aina makuasia. Itseäni valaistuksessa viehättää tunnelmallisuus ja valaisinten kauneus. Siinä kohdin Mikkelin asuntomessutalot onnistuivat loistavasti. Tässä muutama esimerkki:


Nro 10 Honka Ink. Olohuoneen tunnelmasta on tullut osa keittiötä.
Lämminsävyinen valo todella sopii osaksi hirsitaloa,
aivan kuten takkatulikin.


Nro 12 Honka Ankkuri. Itse olisin laittanut rappusiin
ehkä vieläkin keltaisempaa eli lämpimän sävyistä
valoa, mutta hyvä näinkin. En tiedä hankaloittaako
nämä seinävalot isojen huonekalujen kantamista,
mutta mielestäni kauniilta näyttävät kyllä.
Eikä häikäise silmään.


Nro 18 Casa Wellikulho. Omalle paikalleen ja sisustuksen tyyliin
hyvin sopivat valaisimet tässäkin. Ja upea vaihtoehto led nauhalle.
Entä mikä riemastutti? Upeat järvimaisemat ja isot ikkunat Saimaalle ehdottomasti! Tässä jos missä oli maiseman muodot ja talon suunnittelu saatu onnistumaan monella tontilla aivan loistavasti. Näitä kuvia on moni muukin jo omissa blogeissaan esitellyt, mutta laitetaanpa nyt muutama vielä lisää:


Nro 5 Honkatalojen Wave. Huomaa erityisesti kuvan vasemmassa ala-
kulmassa kasvavat kuusen taimet. Miten kauniisti ne aikanaan
kasvavatkaan talon kyljessä olevan puukaaren sisään!
Näin talo tulee osaksi ympäröivää luontoa, ja järvinäkymä
puiden lomasta sen kun paranee.
Nro 18 Casa Wellikulho. Joku voisi sanoa, että sohva pitäisi siirtää vastakkaiselle
seinälle (?), mutta minusta kulmasohva on juuri oikealla paikalla. Tässä tietysti
joutuu päätään vähän kääntämään, mutta uskon että näkymä eri vuodenaikoina ja
eri vuorokauden aikoina on mahtava.
Suomi 100v kohteen takapiha. Valkoinen kaide lienee väliaikainen
ja messuvieraiden kulkemista helpottamaan tehty, mutta kun se
poistuu tästä rivitalon takapihan terassilta ei ole kuin muutama
askel Saimaaseen! Harvalla on uimaranta omalla takapihalla!
Nro 24 Minun Valo. Kyllä kelpaa tässäkin lilluessa ihailla
Saimaan maisemia!
Vesiaihetta tässäkin, vaikka ei liity Saimaaseen. Minusta nerokas oivallus
puhdistaa kallio ja tehdä siihenhulevesiputous. Jos tämä on toiminnassa vielä
pakkaskaudellakin, tähän tulee varmaankin kauniit jääpuikot.
Entä jäikö jokin harmittamaan? Ei jäänyt. Aivan upea kokemus nämäkin asuntomessut. Joitakin asioita jäin toki hieman miettimään tai ihmettelemään. Tässä muutama esimerkki:


Nro 6 Kannustalon Harmaja Saimaa.Talon takapihalla
"Pisara" -niminen nuotiopaikka.Tarkoittaako tämä
kuitenkin sitä, että ainarankkasateen jälkeen
pitää etsiä äyskäri tai kipatakoko tsydeemi nurin?
Vai miten saan sadeveden pois polttopuiden ympäriltä?
Nro 10 Honka Ink. Eikös tuonne toiseen kerrokseen nyt ainakin
yksi parveke olisi kannattanut rakentaa? Se helpottaisi vaikka
mattojen tuuletusta ja pudistamista. Eikä näy edes yhtään palo-
tikkaita missään. Miten tapahtuu pelastautuminen toisesta
kerroksesta, jos tulee tulipalo?
Nro 26 Mammuttikodin Kotikontti.Kaunis ajatus tämä
alhaalta valaistu omenapuu.
Mutta eikös tuo taivaalle sojottava valo samalla häikäise
silmään aina kun siitäkulkee ohi? Tässä olisi tuote-
kehityksen paikka.Tuo valaisin pitäisi jatkokehittää siten,
ettälattiatason pinnassa on pelkkä pleksi tai muu
läpinäkyvä levy. Alasvedettynä muutaman sentin
sylinterin päässä syvennettynä olisi valo.
Silloin se valaisee pelkän puun, eikä
häikäise silmään vieressä seisovia.
Sama kohde nro 26. Tässä on poistettu tuo ylläoleva ongelma.
Näissä matalisa valoissa valokeila tulee sivulle, eikä häikäise.
Mutta lumilapiolla heiluminen on näissä portaissa tosi
hankalaa, ja nuo pienet lamput saavat helposti osumaa?
Tähän ongelmaan minulla ei ole valmista ratkaisua mietittynä.
Tässä tämän kertaiset messukuulumiset tällä kertaa Mikkelistä. Lopuksi vielä pari kuvaa jostain Mäntsälän kohdalta Lahden Moottoritieltä, kun messuvieraat palailevat kotiinsa kohti Helsinkiä. (Taitaa tosin olla viikonlopun paluuruuhkassa jokunen mökkiläinenkin mukana ? :-) )



lauantai 12. elokuuta 2017

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 
Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

tiistai 1. elokuuta 2017

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuun sähkönkulutus oli 430,8 kWh. Se on uusi alarajaennätys, joka rikkoo kaikki aikaisemmat kuukausikulutukset 1.1.2014 alkaen. Ja vuosi 2014 oli siis vielä rakentamisen aikaa aina syys-lokakuun vaihteeseen asti, jolloin talossa ei vielä edes asuttu, ennen kuin vasta 1.10.2014 alkaen. Sitä vanhempia kulutuslukemia en ole katsonut. Tältä näyttävät kulutuskäppyrät nyt:

 


Mistä sitten johtui, että sähköä kului nyt heinäkuussa niin vähän? Kuvittelisin, että taustalla voisi olla ainakin kolme syytä. Ensinnäkin - niin kuin edellisestä päivityksestä näkyy - räystäsvalot oli otettu kokonaan pois päältä jo juhannuksen tienoilla. Ei ne led valot montaa tuntia valoisana kesäyönä olisi palanut kuitenkaan, joten kukaan ei varmaan edes huomannut, että ulkovalot eivät ole meillä tänä kesänä olleet päällä.

Toinen säästötekijä oli lämpimän veden lämpötila. Se on meillä nyt +50C. Eli se on nyt alle säädettyjen normien. Mutta kun sitäkään ei normaalikäytössä mitenkään huomaa, suihkusta tulee "yhtä lämmintä" vettä kuin aina aikaisemminkin, mutta lämpöpumpun ei tarvitse nyt pinnistellä, että se saisi lämpötilan nousemaan lähelle +55C, johon se ei kunnolla pysty. Ei edes kesäkuukausina, jolloin lämmönlähde eli ulkoilma on verrattain lämmintä (koleasta kesästä huolimatta).

Miksi Suomessa sitten lämmin käyttövesi pitää lämmittää vähintään +55C asteeseen? (Ja ylärajan ollessa +65C, jota ei saa ylittää, ettei joku polta vahingossa itseään). Yläraja on helppo ymmärtää, ja lisäksi on vaikea kuvitella mitään sellaista tarvetta, miksi lämmin käyttövesi pitäisi olla kuumempaa kuin 65C.

Alaraja taas tulee Suomen rakentamismääräyskokoelmista, ja sen perusteena on legionellabakteeri, joka siis kestää +50C lämpötilan. Jolloin jotta kukaan ei siihen voisi Suomessa sairastua, käyttöveden alin lämpötila on varmuuden vuoksi säädetty ja määrätty tasolle +55C.

No nyt jos katsotaan tarkemmin legionellabakteerin yleisyyttä ja ominaisuuksia, niin esim. vuonna 2015 Suomessa yhteensä 17 henkilöä sairastui legionellabakteerista. Näistä 10 tartuntaa oli saatu ulkomailta ja seitsemän Suomesta.

Legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nämä faktat löytyvät sanatarkasti tästä linkistä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00580

No nyt siis legionellaan olisi mahdollista sairastua menemällä suihkuun, ja hengittämällä suihkuvettä syvälle keuhkoihin. Tosin - legionella voisi siis tulla lämminvesivaraajassa seisovaan veteen, ja sen läpi virtaava ja hanasta tuleva vesi on "eri vettä", joka vain saa lämpönsä siitä vesivaraajassa seisovasta vedestä, olematta kuitenkaan lainkaan kosketuksissa siihen.

Itse siis väittäisin, että lämmön siirtyessä on ihan se ja sama, että onko lämpöä luovuttavassa vedessä legionellaa vai ei, koska se ei bakteeri putken läpi vesijohtoveteen kuitenkaan voi siirtyä. Ja jos asia on näin, silloin Suomessa (yli)lämmitetään lämmintä käyttövettä aivan turhaan, mikä lämpöpumppujen aikakaudella myös kuluttaa energiaa aika paljon ja ihan turhaan.

Yllä oleva linkki ei kerro, miten nuo Suomesta saadut legionellatapaukset olivat syntyneet. Itse olen nyt tehnyt isännöintitöitä 15 vuotta, ja oman urani aikana olen törmännyt 2 kertaa sellaiseen tilanteeseen, että kerrostalossa asukas on sairastunut legionellaan. Kummassakaan tapauksessa syynä ei ollut taloyhtiön käyttövesijärjestelmä, vaan syynä oli asukkaan oma ilmankostutin, jossa sopivan lämpöinen vesi oli jostain syystä seisonut pitkään, ja siitä sitten haihtunut huoneilmaan ja edelleen asukkaan keuhkokanaviin aiheuttaen tartunnan.

No - katsotaan miten tässä lämpimän käyttöveden kokeilussa käy. Lähivuosina meille kuitenkin tulee aurinkopaneelit, ja sen myötä ylijäämäsähkön syöttö lämpövastuksen kautta varaajaan, jolloin jos sinne nyt ehtisi legionellaa tuleman, niin kyllä ne sitten aurinkopaneelien tullessa kuolevat...

Kolmantena taustatekijänä alhaiselle energiankulutukselle ovat kesälomat, jolloin kotona ei ole aina ollut "täyttä miehitystä", ja pari-kolme päivää talo oli täysin tyhjä. Jolloin sähkönkulutuskin on luonnollisesti noina päivinä ollut alhaisempi kuin normaalisti. Uskoisin, että suurin yksittäinen sähköä säästävä tekijä on kuitenkin ollut lämpimän käyttöveden alentaminen muutamalla asteella.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Elokuu tulee - räystäsvalot päälle

Tänään 31.7.2017 aurinko nousi Vantaalla klo 04:57 ja laski klo 21:55. Päivän pituus oli 16h 58 minuuttia. Auringonlaskun jälkeen tulee hämärä, jonka aikana näkee ilman valoa. Hämärän pituus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja tänään se on Vantaalla 1h ja 3 minuuttia - ja kaipa vastaava hämärä on sitten aamulla myös, ennen auringonnousua. Jolloin säkkipimeää on nyt vain 5 tuntia, jos kuu ei paista (nyt tänään taivaalla paistaa puolikuu).

Otin räystäsvalot kokonaan pois päältä joskus vähän ennen juhannusta. Tarkoitus oli kokeilla säästääkö sillä tavalla sähköä, ja jos säästyy - paljonko säästyy? Jos kaikkien ulkovalojen olisi antanut palaa "normaalisti", niin eipä ne kovin paljon olisi siltikään palaneet. Juhannuksen aikoihin yö on niin lyhyt, että jos valot syttyvät, ne myös sammuvat aika pian sen jälkeen, koska hämäräkytkin niitä ohjaa. Mutta elokuun pimeneviin öihin valot alkavat olla hyvä lisä. Katunumerovalot ja liiketunnistimella syttyvät valot olen pitänyt päällä nytkin koko kesän.

Tässä muutama kuva klo 22:15, kun hämärää oli kestänyt noin 20 minuuttia (aurinko siis laski 21:55).

Viereisen K-marketin mainosvalot ovat syttyneet.

Myös viereisen taloyhtiön ulkovalot ovat syttyneet.

Samaan aikaan meidän talossa ei pala yksikään valo.
Katuvalotkaan eivät ole vielä syttyneet.
Jos oikein tarkkaan katsoo, puolikuu näkyy talon oikealla puolen.

Sitten lisää kuvia klo 22:45, jolloin hämärää on kestänyt 50 minuuttia, ja sitä on jäljellä vielä varttitunti.

K-marketin mainosvalot palavat ja myös katuvalo on syttynyt.

Viereisen taloyhtiön ulkovalot näkyvät nekin jo paremmin.

Meillä on katunumeron valo syttynyt. Ja puolikuu loistaa talon vieressä.

Sama lähempää.
Klo 22:50 ulkovalot napsautettu päälle. Tässä autokatoksen puoli talosta.

Talo kadulta katsottuna etelän/lännen suunnalta.

Sama lähempää.

Talon länsipääty.
Valaistuksella - myös ulkovalaistuksella - on aika iso vaikutus siihen miltä talo näyttää. Tässä vielä linkki ammattilaisen arvioihin ja Mikkelin asuntomessuille, missä valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo on käynyt arvioimassa Mikkelin asuntomessutalojen valaistuksen heinäkuussa 2017.

"Kun niistä valitsee parhaat ideat ja hylkää selvät virheet, pääsee hyvään lopputulokseen, kun rakentaa omaa taloa", toteaa Ilkka Pekanheimo alla olevassa linkissään:

https://asuntomessut2017.wordpress.com/

Lopuksi vielä puutarhan valaistusta, joka meillä on toteutettu Airamin Easy-Connect järjestelmällä (saa kytkeä itsekin ilman sähkömiestä ja ainakin Vantaalla näitä myy Bauhaus). Nämä syttyvät ja sammuvat manuaalisesti, ja ovat päällä vain silloin kun puutarhassa oleskellaan hämärän tai pimeän ajalla, eli näillä puutarhan valoilla ei juurikaan ole vaikutusta talon sähkönkulutukseen, kun niiden käyttö on ainakin alkukesällä hyvin vähäistä. Elokuun tummenevissa öissä niille kyllä on käyttöä.