Elokuu tulee - räystäsvalot päälle

Tänään 31.7.2017 aurinko nousi Vantaalla klo 04:57 ja laski klo 21:55. Päivän pituus oli 16h 58 minuuttia. Auringonlaskun jälkeen tulee hämärä, jonka aikana näkee ilman valoa. Hämärän pituus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja tänään se on Vantaalla 1h ja 3 minuuttia - ja kaipa vastaava hämärä on sitten aamulla myös, ennen auringonnousua. Jolloin säkkipimeää on nyt vain 5 tuntia, jos kuu ei paista (nyt tänään taivaalla paistaa puolikuu).

Otin räystäsvalot kokonaan pois päältä joskus vähän ennen juhannusta. Tarkoitus oli kokeilla säästääkö sillä tavalla sähköä, ja jos säästyy - paljonko säästyy? Jos kaikkien ulkovalojen olisi antanut palaa "normaalisti", niin eipä ne kovin paljon olisi siltikään palaneet. Juhannuksen aikoihin yö on niin lyhyt, että jos valot syttyvät, ne myös sammuvat aika pian sen jälkeen, koska hämäräkytkin niitä ohjaa. Mutta elokuun pimeneviin öihin valot alkavat olla hyvä lisä. Katunumerovalot ja liiketunnistimella syttyvät valot olen pitänyt päällä nytkin koko kesän.

Tässä muutama kuva klo 22:15, kun hämärää oli kestänyt noin 20 minuuttia (aurinko siis laski 21:55).

Viereisen K-marketin mainosvalot ovat syttyneet.

Myös viereisen taloyhtiön ulkovalot ovat syttyneet.

Samaan aikaan meidän talossa ei pala yksikään valo.
Katuvalotkaan eivät ole vielä syttyneet.
Jos oikein tarkkaan katsoo, puolikuu näkyy talon oikealla puolen.

Sitten lisää kuvia klo 22:45, jolloin hämärää on kestänyt 50 minuuttia, ja sitä on jäljellä vielä varttitunti.

K-marketin mainosvalot palavat ja myös katuvalo on syttynyt.

Viereisen taloyhtiön ulkovalot näkyvät nekin jo paremmin.

Meillä on katunumeron valo syttynyt. Ja puolikuu loistaa talon vieressä.

Sama lähempää.

Klo 22:50 ulkovalot napsautettu päälle. Tässä autokatoksen puoli talosta.

Talo kadulta katsottuna etelän/lännen suunnalta.

Sama lähempää.

Talon länsipääty.

Valaistuksella - myös ulkovalaistuksella - on aika iso vaikutus siihen miltä talo näyttää. Tässä vielä linkki ammattilaisen arvioihin ja Mikkelin asuntomessuille, missä valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo on käynyt arvioimassa Mikkelin asuntomessutalojen valaistuksen heinäkuussa 2017.

"Kun niistä valitsee parhaat ideat ja hylkää selvät virheet, pääsee hyvään lopputulokseen, kun rakentaa omaa taloa", toteaa Ilkka Pekanheimo alla olevassa linkissään:

https://asuntomessut2017.wordpress.com/

Lopuksi vielä puutarhan valaistusta, joka meillä on toteutettu Airamin Easy-Connect järjestelmällä (saa kytkeä itsekin ilman sähkömiestä ja ainakin Vantaalla näitä myy Bauhaus). Nämä syttyvät ja sammuvat manuaalisesti, ja ovat päällä vain silloin kun puutarhassa oleskellaan hämärän tai pimeän ajalla, eli näillä puutarhan valoilla ei juurikaan ole vaikutusta talon sähkönkulutukseen, kun niiden käyttö on ainakin alkukesällä hyvin vähäistä. Elokuun tummenevissa öissä niille kyllä on käyttöä.

Suihkulähde alkaa hahmottua

Suihkulähdeprojekti nytkähti tänään taas pikkuisen eteenpäin. Nyt näyttää tällä hetkellä tältä:

Sydämen muotoinen tuosta siis tulee, ja sydämen "toinen kylki" on samalla kävelypolun kylki. Kävelypolku siis ympäröi kukkienistutusaltaan, joka taas on tilanjakajana autopihalle ja viherpihalle.

Suihkulähteestä ei ole mitään suunnitelmia, mutta teen nyt pikkuhiljaa sellaisen mitä sattuu tulemaan. Aika monia asioita joutuu ottamaan huomioon, muun muassa sen, että veden määrä voi vaihdella. Eli jos alkaa tulvia yli, niin minne ylivuotovesi menee? Tai jos alkaa pahasti tulvia yli, eli koko tsydeemi hajoaa, niin miten hallitaan hulevedet, jos sitä vapautuu satoja litroja muutamassa sekunnissa? Toisella äärilaidalla sellainen kysymys, että mitä jos haihtumisen yms. johdosta vesi vähenee, niin missä ja miten pinnan aleneminen näkyy?

Sitten veteen voi tulla bakteereita, sameutta, roskia yms. ja nekin pitäisi jotenkin hallita.

Jos en vielä ole paljon mitään paperille piirtänyt, niin nyt (lukijoiden iloksi) piirsin veden virtauksen osalta karkeat suunnitelmat, jotka näyttää (ainakin tällä hetkellä) tältä:

Suunnitelma päältä ja sivulta. Siis lintuperspektiivistä ja pystysuorana
poikkileikkauksena, johon selvyyden vuoksi piirsin myös sydämen,
vaikka ei se siihen näkökulmaan olisi kuulunutkaan.

Paperi avattuna suoraksi.

Lähikuva lintuperspektiivistä. Suunnilleen tältä meidän piha näyttää.

Lähikuva poikkileikkauksesta.

Nyt siis lähdin miettimään veden virtausta "vastavirtaan", eli alhaalta ylös. Tällöin rakenteessa on ensin poistoputki salaojakaivolle siltä varalta, että mitä jos joskus veden pinta nousee, ja systeemi haluaa tulvia yli. Silloin ylimääräinen vesi poistuu salaojaputkea pitkin nurmikon halki salaojakaivolle. Jos vesi sinne asti pääsee, sitten salaojapumppu pumppaa ne vedet tontilta pois.

Tarkoitus tai kaunis ajatus kuitenkin on, että suihkulähteeltä mahdollisesti poistuva vesi kostuttaisi nurmikon poikki salaojaputkessa mennessään sen nurmikon, eli käytännössä siis imeytyisi siihen. Toki toimii se salaojaputki aina salaojanakin, joten jos nurmikkokin olisi ylivettynyt, niin silloin salaojakaivo toki kerää ylijäämävettä pois nurmikostakin, ja johtaa sen salaojakaivolle, ja pumppu hoitaa ylimääräiset vedet tontilta pois. Monikäyttöinen putki siis.

Poistoputken jälkeen seuraavana tulee 300 litrainen sadevesisaavi, josta poistoputki johtaa ylijäämävedet pois, jos vesi saavissa nousisi liikaa. Saavi on kokonaan näkymättömissä, eli kaivan sen maan sisään. Jolloin poistoputki siis lähtee saavin yläreunasta. Saavin sisälle tulee kaikki tekniikka eli pumput sekä myös veden suodatin. Nämä eivät siis näy minnekään saavin kannen alta. Kansi vahvistetaan puukannella niin, että siinä voi huoletta kävellä päältä.

Jos kävisi niin päin, että haihtumisesta tai allaskumin pienestä reiästä johtuen vesi vähenee, niin silloin veden pinta saavissa alenee. Pumppuhan pumppaa kuitenkin ylempänä oleva traktorin renkaat täyteen, ja aika ajoin saavia voi täyttää lisää vaikka 100 litraa kerralla. Mutta veden haihtuminen ei siis päälle päin näy mitenkään, jos ei sadevesisaavi mene kokonaan tyhjäksi.

Saavin jälkeen matkalla vesivirtaa ylöspäin tulee vastaan ensimmäinen traktorin rengas, ja sen jälkeen tulee toinen rengas, ja kolmas... Ja ehkä vielä neljäskin rengas? Katsotaan nyt paljonko niitä mahtuu.

Renkaat ovat eri korkeuksilla siten, että vesi virtaa renkaasta toiseen purossa ja allaskumin päällä. Tai sitten jos renkaat ovat lähellä toisiaan, ne voi tarvittaessa asettaa myös limittäin siten, että ylempi rengas valuttaa vedet suoraan alempana olevaan renkaaseen. Rengas pitää veden ryhdissä, ja allaskumi kulkee renkaan sisällä niin, että vesi ei pääse karkuun.

Näin se sitten rakentuu. Periaatteessa systeemistä voisi rakentaa vaikka kuinka ison, eli jos olisi käytettävissä vaikkapa 10 traktorin rengasta, niin rakennelmasta voisi tehdä todella pitkän ja todella korkean. Ja jokaiseen renkaaseen voi laittaa jonkinlaisen suihkulähteen. Siis jos halutaan, että niitä tulee enemmän kuin yksi.

Unohtuiko jotain tärkeää?

En tiedä, mutta jos unohtui, niin uskoisin, että kyllä sen sitten matkan varrella, eli rakentaessa huomaa... :-)

Idea, että käyttää vanhoja renkaita vesiaiheen tai johonkin muuhun puutarhan rakentamiseen ei ole suinkaan uusi. Tässä linkki pinterestiin, jossa jotkut muut ovat keksineet ihan saman jo aiemmin:

https://fi.pinterest.com/pin/63261569745065986/

Nurmikoissa on eroja

Alun perin nurmikon siemenet ostettiin Lidl:stä, mutta sitten kun nurmikkoon jäi jostain syystä muutamia vähän isompia aukkoja, niin ostin lisää nurmikon siementä ihan tästä omasta lähikaupasta, kun en jaksanut enää sen takia Lidl:ssä lähteä käymään. Nurmikkoon tuli nyt sitten kahta erilaista siementä. Ja eron kyllä huomaa. Näissä kuvissa nurmikko on leikattu 3 päivää sitten:

Näistä täydennyssiemenistä kasvava nurmikko on siis paljon nopeampi kasvuisempaa ja muutenkin vahvemman näköistä ruohoa. Joten jo muutama päivä nurmikon leikkuun jälkeen se alkaa tehdä "mättäitä" eli selvästi muuta tasoa korkeampia kasvustoja muuten aika tasaiseen nurmikkoon. Ehkä yksi tapa korjata asia olisi se, että ripottelisi loputkin täydennyssiemenistä "sinne tänne", jolloin nopeamman kasvun ruohoja olisi joka puolella (ainakin vähän), mutta toisaalta ihan hyvää tuo Lidl:n nurmikkokin. Sitä kun ei tarvitse leikata niin usein.

(Ja murheet on aika pienet, jos ei talonrakentamissa muita ongelmia ole kuin nurmikon tasainen kasvu? :-)

Vesivaraajan lämmönhukka ja IV-koneen lämpötilan kummajainen

Paljonko lämpimän käyttöveden lämmitys maksaa silloin kun sitä ei lainkaan käytä? Tähänkin kysymykseen löytyi nyt vastaus, kun tämän kesän lomakausi päättyi, ja taloon tultiin taas takaisin. Tänä kesänä talo ehti olla pari vuorokautta tyhjillään niin, että kukaan ei käyttänyt lainkaan vettä. Jolloin vuorokautinen sähkönkulutus oli toisena päivänä 9,7 kWh/vrk ja toisena päivänä 9,6 kWh/vrk, kun lämmin käyttövesi oli kuitenkin päällä normaalisti. Eli varaaja pidettiin koko ajan normaalissa lämpötilassaan.

Viime kesän lomareissun aikana tein toisinpäin, eli otin lomareissun ajaksi käyttöveden lämmityksen pois, jolloin varaajan sallittiin jäähtyä huonelämpötilaan. Silloin varaajan lämmönhukka meni nollaan ja silloin vuorokauden kulutus talossa oli 8,7 kWh eli yhden kilovattitunnin pienempi, mitä tämän kesän lomareissun aikana. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että 500 litraisen vesivaraajan lämmönhukka on noin 3 kWh vuorokaudessa, sillä sähkönkulutuksessa havaittu ero on 1 kWh, ja tämä sähkön määrä on todennäköisimmin lämpöpumpun käyttämä sähkö. Sillä lämpöpumppuhan sen lämpimän veden tekee.

Talvikaudella lämminvesivaraajan lämmönhukasta ei ole mitään haittaa. Kaikki se lämpö, mikä varaajasta tulee ympäröivään huonetilaan on tavallaan "kotiinpäin", sillä se energia on sitten vastaavasti talon lämmittämisestä pois, eli varaajankin omalla hukkalämmöllään lämmittää talon sisäilmaa. Mutta kesällä tätä lämmitysmuotoa ei tarvittaisi, joten silloin varaajasta huokuva lämpö menee ainakin jossain mielessä harakoille. Onneksi meillä varaaja on kuitenkin kellarissa, joka ei koskaan kaipaa jäähdytystä, joten lämminvesivaraaja ja talon jäähdytysjärjestelmät eivät ainakaan tässä tapauksessa ala kilpailemaan keskenään toisen pyrkiessä jäähdyttämään ja toisen pyrkiessä lämmittämään.

Lämmönhukkaa voi pienentää esim. hankkimalla pienemmän varaajan. Monessa omakotitalossa varmasti jo 300-litrainen lämminvesivaraajakin on ihan riittävä (ja pienempikin voi riittää). Mutta meillä kun on poreallas, niin sen täyttämisessä lämpöä tarvitaan enempi, ja siksi 500-litrainen varaaja oli meille tarpeen. Eikä se ole yhtään liian suuri, sillä aina kun poreallas alkaa täyttyä, niin vesi on jo muuttunut vähän haaleaksi. Mutta ei siitä haittaa ole, kun allas on jo lämmintä vettä täynnä.

Toinen vaihtoehto, mitä meillä rakentaessa harkittiin oli 750 litrainen varaaja, joka tietysti tulevia aurinkosähköpaneeleita ajatellen olisi voinut olla viisas ratkaisu sekin. Sillä jos aurinkosähköä kertyy kesän hellepäivinä liikaa, niin yksi paikka sen "liikatuotantosähkön" varastoimiseen on laittaa se lämpövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, jolloin aurinkosähköllä lämmitettyä lämmintä vettä riittää vielä sateisillekin päiville. Se tilanne puoltaisi mahdollisimman isoa vesivaraajaa.

Euromääräisessä tarkastelussa vesivaraajan lämmönhukalla ei ole tässä tapauksessa juurikaan merkitystä. Jos sähköä kuluu lomareissun aikana  1 kWh päivässä enemmän, se tekee yhdessä viikossa 7 kWh, joka pörssisähkönä ostettuna maksaa siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä noin 10c/kWh eli yhteensä 0,70 euroa. Vesivaraajan lämmönhukka ei myöskään näy talon vuosittaisessa sähkönkulutuksessa, joka on nyt asettunut tasolle noin 12500 kWh per vuosi.

Joten enpä tiedä taidanko enää ensi kesänä jättää varaajaa "kylmäksi", jos lähdetään lomareissuun kaikki yhtä aikaa niin, että talo jää tyhjäksi. Ei siinä kyllä säästy yhtään mitään, ei eurot eikä ympäristökään. Mutta bakteerit toki tykkäävät, jos lämpötila laskee jonnekin tasolle +20-30C, niin siinä lämpötilassa niiden on helpompi lisääntyä, jos verrataan tilannetta siihen, että lämpötila onkin aina pikkuisen päälle +50C.

Mitä isompi varaaja sitä isompi lämmönhukka.
Tässä on vähän "kotikonstein" yritetty pienentää
lämmönhukkaa laittamalla villaa putkien ympärille,
mutta siltikin lämmönhukka on lämpöpumpun
sähköllä mitattuna noin 1 kWh per vrk.

Otin nyt lämminvesivaraajalla käydessäni samalla käynnillä pari kuvaa myöskin vieressä olevasta ilmanvaihtokoneesta. Tässä on nimittäin nyt yksi asia, jota en lainkaan ymmärrä...

Olen siis laittanut kaksi omaa lämpömittaria IV-koneen päälle niin, että ne molemmat tietysti rinnakkain näyttävät ylemmällä näytöllään huonelämpötilaa (joka toisen mittarin mukaan on +23,9 ja toisen mittarin mukaan on +24,0C - näin pieni ero menee tietysti mittausvirheen piikkiin). Tähän mennessä kaikki on selvää. Muualla talossa huonelämpötilat meillä on nyt juuri tällä hetkellä alle +23C esim. keittiössä +22,5C ja samaan aikaan ulkona +20,8C.

Iloxair 199 IV-koneessa ohivirtauspelti avautuu, jos huonelämpötila ylittää +23C. No tässä tilanteessa se ei ole ylittänyt +23C (muuta kuin teknisessä tilassa, jossa IV-koneen vieressä oleva vesivaraaja huokuu lämmintä ja lämmittää samalla pienen kopin).

Joten ohivirtauspellin pitäisi olla kiinni, ja ilman pitäisi kulkea LTO-kennojen kautta. Ja tarkistin etuluukun avaamalla, että näin se myös oli, eli kaikki OK - ja lämmön talteenotto on siis tällä hetkellä päällä.

Iloxair 199. Koneen päällä on 2 lämpötilamittaria, joista johdon päässä
oleva anturi mittaa sisään tulevan raittiin ilman lämpötilan, ja esilämmitys-
patterilta huoneisiin lähtevän lämpötilan. Jos raittiin ilman lämpötila ja
huoneisiin lähtevä lämpötila on sama, silloin siitä tietää heti, että ohi-
virtauspelti on avautunut, ja ilma ei kulje kennojen kautta.

Kuvan ottamisen hetkellä teknisen tilan huonelämpötila oli molemmissa
mittareissa noin +24C. Raittiin ulkoilman lämpötila oli koneelle tullessa
+21,7C (ja muissa ulkolämpötilan mittareissa +20,8C - eli se lämpenee
jo putkessa noin yhden asteen, ennen kuin se ehtii IV-koneelle?)
Huonetiloihin lähtevän tuloilman lämpötila on mittarin mukaan +24,8C.

Tuo huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on itseäni ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa. Siis miten sen lämpötila voi olla noin korkea? Tämä sama ilmiö on ollut havaittavissa aina siitä asti, kun mittarit asensin rinnakkain, ja välillä ilmiö on selvempi, mutta näkyy se tässä nytkin.

Eli lähtötiedot siis se, että ulkolämpötila on nyt +20,8C. Talon sisälämpötila poislukien tekninen tila on +22,5. Teknisen tilan lämpötila (vesivaraajasta johtuen) on +24C.

Miten voi olla mahdollista, että huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on +24,8C, vaikka omasta mielestäni se ei voi olla näin lämmintä, kun näin lämmin ilma ei voi olla mistään peräisin. Lisäksi kun vesikiertoisen lämmityspatterin kiertovesipumppu on pois päältä, niin IV-koneeseen ei tuoda mistään ulkopuolista energiaa.

Enimmillään huoneisiin lähtevä lämpötila on kesän aikana ollut jopa +27C, mikä on jo useita asteita yli "järkeenkäyvän maksimirajan". Mutta on näissä nyt tällä hetkelläkin mittarissa näkyvä +24,8C yli sen, mikä on mittarin virhe. Tai mittarivirheen selvittämiseksi voisin toki vaihtaa mittareiden paikat päikseen.

Mutta omaan käsitykseeni ei siis mahdu se, että jos IV-koneen "suurin saatavissa oleva" lämpö on lämmönjakohuoneen huonelämpötilasta otettuna tasan +24C, tai muiden huoneiden lämpötilasta otettuna +22,5C, niin miten se kykenee tuottamaan niin suuren lämpötilan, että se pystyy syöttämään huonetiloihin lähtevään putkeen lähes +25C asteista ilmaa, vaikka oman käsitykseni mukaan +24C pitäisi olla järkeenkäypä yläraja?

Eihän nuo IV-koneen talteenottokennot nyt niin tehokkaita voi olla, että ne tuottaisivat lämpöä yli sen, mitä ne itse saavat? Jos näin kuitenkin käy, niin mielestäni kone tekee silloin lämpöenergiaa tyhjästä (joka ilman lämpöpumpun kompuraa on lisäksi mahdotonta). Eli alkaa mennä ikiliikkujan puolelle? Eikä sellaista ikiliikkujaa, joka tuottaisi (lämpö)energiaa tyhjästä, sellaista ei ole vielä keksitty...

Yksi selitys voisi olla siinä, että IV-kone itse kuluttaa sähköä koko ajan noin 115-120 watin teholla. Ja aina kun sähköä "kuluu", se sähköenergia muuttuu lämmöksi. Joten olisiko se koneen kuluttama laitesähkö nyt sitten mukana siinä lämmössä, joka puhalletaan huonetiloihin?

Otanpa joskus uudet tilannekuvat sitten, kun huonetiloihin lähtevän lämmön määrä on haarukassa +26-27C, jossa se on ainakin muutaman kerran kesän aikana jo käynyt. Ja esilämmityspatteri siis on "kylmä", sillä vesi ei nyt siellä kierrä, eli yhteyttä lämmönvesivaraajaan ei ole.

Sähkönkulutuksen analysointia ja lämmitysmuodon valinta

Nykyään, kun rakennetaan omakotitalo, niin se rakennetaan niin, että lämmitykseen ei paljon energiaa kulu, mutta siltikin kokonaisenergiatarkastelu edellyttää lämpöpumppua. Muuten rakennuslupaa ei myönnetä. Yleisimmin asennetaan maalämpö, jonka valitsee uuteen taloon noin 55% rakentajista.

Jotenkin tämä kuulostaa ristiriitaiselta. Jos kerran ensin tehdään talo, joka ei kuluta (käytännössä) mitään, niin miksi siihen sitten maalämpö pitää laittaa? No, kai siihenkin on hyvät selitykset, jos ei järkisyitä - niin tunnesyitä sitten ainakin. Ja onhan maalämpö aina ympäristöystävällinen, vaikka se ei euromääräistä tarkastelua aina kestäisikään. Euromääräisen tarkastelunkin tietysti saa kestämään silloin, jos talo myydään ja jos maalämmön avulla saadaan hilattua kauppahintaa ylöspäin.

Oli lämmitystapa sitten ihan mikä tahansa, niin sähkönkulutuksesta se siltikin nappaa suurimman osan, ellei sitten käytetä lämmityksessä pelkkiä polttopuita tai öljyä. Meillä ainakin lämpöpumppu on se suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Näin ainakin olettaisin, sillä erillistä sähkönkulutusmittaria lämpöpumpulle ei ole. Sellainen olisi kuulemma hankala asentaa. Joten nyt sitten kun suurimman kuluttajan kulutustietoja ei tarkkaan tunneta, niin sähkönkulutuksen analysointi on jossain määrin arvuuttelua. Jotain sentään kuitenkin pystyy päättelemälläkin arvioimaan, ja samalla selkiyttää sitä, että miten lämmitysjärjestelmää kannattaa jatkossa kehittää. Tai miten se alun pitäen olisi pitänyt toteuttaa. Siis jos euromääräisesti asiaa tarkastellaan.

Katsoin tässä heinäkuun alkupuoliskon kulutuskäppyröitä, ja tältä ne sähköyhtiön nettipalvelussa eli Vantaan Energian Energiapeilissä näyttävät:



Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - vuorokausikohtaiset kulutuspylväät.

Eniten sähköä on tarkastelujaksolla kulunut 6.7.2017, jolloin sitä meni 20,96 kWh vuorokaudessa. Minne se sähkö sitten meni, niin siitä minulla ei ole tarkkaa käsitystä. Vähiten sähköä kului 13.7.2017, jolloin kulutus oli 10,96 kWh. Vuorokautiset vaihtelut ovat siis prosentuaalisesti varsin suuria. Jos tilannetta katsotaan tunnin tarkkuudella, sitten sama tarkastelujakso näyttää tältä:

Sähkönkulutus 1-14.7.2017 - tuntikohtaiset kulutuspylväät.

Tässä jälkimmäisessä kaaviossa on siis selvästi nähtävissä tietty pohjakuorma, jonka alle sähkönkulutus ei mene koskaan. Lisäksi pohjakuorman päälle tulee lyhytaikaisia ja korkeita kulutuspiikkejä, jotka aiheutuvat (ainakin) lämpöpumpun käynnistymisestä. Jos katsotaan 13.7. päivän tunnit numerodatana (silloin sähköä kului vähiten), niin tältä se näyttää silloin:

Päivä	Klo	kWh
13.07.	00	0,61
13.07.	01	0,41
13.07.	02	0,32
13.07.	03	0,30
13.07.	04	0,53
13.07.	05	0,89
13.07.	06	0,28
13.07.	07	0,25
13.07.	08	0,28
13.07.	09	0,25
13.07.	10	0,29
13.07.	11	1,25
13.07.	12	0,41
13.07.	13	0,27
13.07.	14	0,29
13.07.	15	0,30
13.07.	16	0,27
13.07.	17	0,28
13.07.	18	0,27
13.07.	19	1,41
13.07.	20	0,29
13.07.	21	0,27
13.07.	22	0,78
13.07.	23	0,46

Sähkönkulutus voidaan talossa jakaa 3 osa-alueeseen esim. seuraavasti: talon lämmitys, käyttöveden lämmitys, ja kotitaloussähköt - joka kattaa erilaiset sähkölaitteet ja valaistuksen.

Nyt talon lämmitykseen tarvitaan sähköä vain 5kk vuosittain eli lokakuulta maaliskuulle. Muuna aikana lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole päällä. Näin ollen 13.7. kulutusluvuissa näkyy pelkästään kotitaloussähkö, ja käyttöveden lämmitys - talon lämmityksen sähkönkulutus on tuossa tarkasteluhetkessä nolla.

Ja jos pohjakuormana on 0,25 kWh per tunti, niin silloinhan tämä tarkoittaa sitä, että pohjakuorma-analyysillä kotitaloussähköt (lisättynä IV-koneen sähköllä) on vähintään tämän verran. Eli noin 8 kWh per vrk eli 8x365=2920 kWh vuosittain. Todennäköisesti kotitaloussähkö voi olla ja on vuositasolla suurempikin. Mutta ainakin 3000 kWh se on, mutta todennäköisesti se voi olla puolta suurempikin? Onhan talvikaudella valaistuskin enempi käytössä kuin heinäkuussa.

 Lisäksi heinäkuussakin vuorokausivaihtelu voi olla 10 kWh. Kai tähän on syynä sähkölaitteiden käyttö, koska lämmitystarve ei mielestäni ole vaihdellut noin paljon. Joten ehkä 6000 kWh voisi olla oikeampi luku kotitaloussähkölle eli laitesähkölle? Tämä nyt on arvuuttelua, mutta parempaakaan tietoa ei nyt ole.

Toinen tulokulma tähän samaan asiaan on laskea 7kk sähkönkäytön keskiarvo kk-tasolla maaliskuulta lokakuulle. Tämä on se aika vuodesta, jolloin lattialämmitystä ei käytetä. Näin saadaan viime vuoden toteutuneiden lukujen perusteella kuukauden keskiarvokulutukseksi 698 eli noin 700 kWh per kuukausi. Koska tänä aikana talon lämmitystä (sähköllä) ei ole ollut, niin tämä luku on silloin kotitaloussähköt + käyttöveden lämmitys yhteensä. Joka 12 kk:n ajanjaksolle laskettuna tekisi 12x 700kWh = 8400 kWh.

Nyt saatua lukua vasten kun toisaalta tiedetään, että yhden vuoden kokonaiskulutus on vakiintunut/vakiintumassa tasolle 12500 kWh/vuodessa, niin miinuslaskulla saadaan talon lämmitykseen kuluneen sähkön määrä. Se on 12500kWh - 8400kWh = 4100 kWh.

Tässä vaiheessa voidaan tehdä myös loogisuustarkistusta: Jos lämmitykseen (siis lämpöpumpulle talon lämmitystarkoituksessa) olisi mennyt 4100 kWh, ja jos ilmasta veteen lämpöpumpun hyötykerron olisi lähes 3, niin silloin talo on oikeasti kuluttanut noin 12000 kWh, plus lisättynä 5 kuutiolla polttopuita, jolloin kokonaiskulutukseksi tulee noin 17000 kWh. Se on sattumalta ihan sama luku, mikä määrä talossa sähköä kului ekana vuotena, jolloin oli suora sähkölämmitys. Eli ehkä nämä luvut sitten suuruusluokaltaan aikalailla oikeat?

Jolloin jos tarkastellaan kokonaissähkönkulutusta 3 osa-alueeseen jaettuna, se menisi ostosähkön osalta näin:

Talon lämmitys = 4.100 kWh/vuosi (11,23 kWh/vrk)
Kotitaloussähköt (sis. IV-kone) = 6.000 kWh/vuosi (16,44 kWh/vrk)
Käyttöveden lämmitys = 2.400 kWh/vuosi (6,58 kWh/vrk)
Kaikki yhteensä 12.500 kWh/vuosi (34,25 kWh/vrk)

(12500 kWh näkyy sähkömittarilla kokonaiskulutuksena. Tarkka jako 3 osa-alueeseen on edelleenkin arvuuttelua eli vain valistuneita arvauksia. Talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen tekevät pieneksi se, että näissä näkyvä sähkö on lämpöpumpun sähkö, kun taas kotitaloussähkön laitteistot pyörivät suorasähköllä.)

Jos lämpöpumppu on suurin sähkönkäyttäjä, niin IV-kone lienee toiseksi suurin. Ja sen kulutus on tiedossa. Se on 115 wattia eli 0,115 kWh tunnissa. Eli 1007,4 kWh vuosittain. Myös joitakin muita kulutuspisteitä olen mitannut, ja ne ovat aika mitättömän pieniä. Esim. salaojapumppu käyttää sähköä 2-5 kWh kuukausittain. Riippuu paljonko sataa. Talvikuukausina autojen lämmittimet kuluttavat kk-tasolla 15 kWh. Jääkaappi ja TV kuluttavat kumpikin 10 kWh/kk. Läppärien lataamiseen kuluu 3kWh/kk. Pyykinpesukone kuluttaa 15 kWh/kk. Nämä tällaiset pistekulutukset ovat kaikki aika pieniä.

Miten nyt sitten energiankulutusta voisi jatkossa vielä pienentää?

Yksi mahdollisuus (johon on valmiiksi suunniteltu paikka seinässä ja lyhyet läpiviennit vesivaraajalle) on aurinkolämpöpaneelit, jotka tekisivät lämpimän veden kesäkaudella. Tähän investoiminen ei kuitenkaan ilmeisesti kannata, koska lämpimän käyttöveden kulutus on niin pieni, että sen pienentäminen aurinkopaneeleilla ei maksa itseään takaisin? Talvellahan lämmin käyttövesi tehtäisiin edelleenkin lämpöpumpulla, joten aurinkopaneeli ei edes nollaa tässä kohtaa kuluvan sähkön määrää. Talvikauden sähköt jäisi edelleen näkyville.

Toinen ja järkevämpi tapa voisi olla aurinkosähköpaneelit. Niillekin on paikka olemassa, sillä talon ulkokaton toinen lape kallistaa etelää kohti. Ja jos osan paneeleista laittaa merikontin katolle lähes pystyyn, ne voisi suunnata ilta-aurinkoon. Nimittäin sähkön varastointi akun avulla (hinta noin 5000€) ei kannata. Paitsi jos se akku olisikin sähköautossa, niin silloin menisi 2 kärpästä yhdellä iskulla - kesäajan ylijäämäsähkön varastointi ja kulutus hoituisi sähköauton avulla. Siihen suuntaan maailma varmasti kehittyykin koko ajan.

Nyt jos sijoittaisin 10000€ aurinkosähköpaneeleihin, niin sillä investoinnilla voisin saada vaikkapa tällaisen järjestelmän:




Aurinkosähkön tuotto (tämä laskuri linkissä = http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri )

Kesän 3 kuukauden aikana "hukkaan" menee 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh, sillä kesän kulutus on nyt ilman suihkulähdettä ja ilman sähköautoa ollut noin 500 kwh/kk. Tämä ylläolevan laajuinenn järjestelmä tuottaisi noille kuukausille noin 700 kWh. Tällöin hukkaan (eli takaisin sähköyhtiölle ja käytännössä ilmaiseksi) palautuu 200 kWh/kk eli yht. 600 kWh kesän aikana. Omaksi hyödyksi jäisi silti noin 3700 kWh vuosittain.

Nyt jos arvioidaan sähkönkulutusta aurinkopaneelien hankkimisen jälkeen, niin se olisi luokkaa 12500-3700=8800 kWh/vuosi. Tämähän kuulostaa aika hyvältä!

Suorasähköllä talo kulutti 17000 kWh vuodessa. Alun perin piti laittaa maalämpö, joka olisi maksanut yli 20000 euroa. Ehkä sillä olisi saavutettu sama taso, eli noin 8800 kwh vuosittain? Mene ja tiedä, maalämmön "vaikutusalue" olisi kuitenkin ollut vain 11000 kWh vuosittain, sillä oletuksella että kotitaloussähkön osuus on 6000 kWh/vuosi, ja siihen maalämpö ei vaikuta. Lisäksi se maalämpöpumppu käyttää itsekin sähköä.

Mutta jos aurinkosähkö + ilmasta-veteen lämpöpumppu antaa lopputuloksena 8800 vuosikulutuksen, niin investoinnin kulu on tässä kohtaa maalämpöä selvästi pienempi, yhteensä 10000€ (aurinkopaneelit) + 8600€ (lämpöpumppu) = 18600€.

Lisäksi on huomioitava sellaiset seikat, että aurinkopaneelien käyttöikä on 40 vuotta, eikä siinä järjestelmässä ole lainkaan liikkuvia eikä kuluvia osia. Ja jälkiasennettuna siihen saa myös kotitalousvähennystä, jolloin investoinnin kulu pienenee alle 10000 euron, joka on laskurin antama oletushinta.

Summa-summarum:
Voisiko aurinkosähkö + VILP olla kustannustehokkaampi ja pitkäikäisempi järjestelmä, jos tätä verrataan esim. maalämpöön? Tai mikä sitten olisi kaikkein kustannustehokkain lämmitysjärjestelmä? Laskelmassa pitäisi huomioida myös kotitalousvähennys, sillä lopputarkastuksen saa läpi pelkällä lämpöpumpulla. Jolloin aurinkopaneelit voi asentaa myöhemminkin. Jolloin niihin saa kotitalousvähennystä. Ilmankin kotitalousvähennystä VILP+aurinkopaneelienmuodo kokonaishinta jää maalämpöpumpun alle.

Uuden talon remontteja

Uudessa talossa on sikäli mukava asua, että ei ole vielä mitään remontoitavaa - talohan on aivan uusi! No kyllä sitä remonttia vaan alkaa olla. Elämisen jäljet näkyvät. Ja muutakin pientä.

Ekoissa rakennekuvissa rappujen nousut suunniteltiin
950 mm leveiksi. Ehdotin arkkitehdille pientä levennystä,
ja rappujen nousut levennettiinkin sitten yhteen metriin.
Mutta olisi pitänyt leventää vielä enemmän.

Tässä nuo rakennekuvissa näkyvät kellarin sisäportaat valokuvassa.
Tarkistin, että kyllä nämä ihan mittojen mukaan on tehty, joskin 13mm
kipsilevy kaventaa rappusten aukon 99 senttiin. Ja sitten kun siinä on vielä
käsikaidekin, niin sen jälkeen vapaa leveys kapeimmasta kohtaa on 87cm.

Nyt kun kalustettiin takkahuonetta, niin esim. nojatuolin pystyy 2 riskiä miestä nostamaan käsikaiteen yli helposti, ja nojatuolin saa takkahuoneeseen vaivatta. Mutta sitten kun sinne viedään sohvaa, niin sepä ei enää mahdukaan "kääntymään" tai taipumaan kellarin käytävälle, ja se on pakko viedä pystyasennossa. Jolloin sitä ei voikaan enää nostaa käsikaiteen yli, kun sitten taas käytävällä korkeus loppuu kesken, ja katto tulee vastaan.

Jolloin kun ihan "normaalin kokoista" sohvakalustoa tunkee 87 sentin rappuaukosta kellarin käytävälle, niin kyllähän se menee sinne, mutta samalla tulee mukana kipsilevyjen maalit ja pakkelit... Viisi lisäsenttiä leveyttä olisi auttanut tässä tilanteessa kummasti - tai sitten olisi vaihtoehtoisesti pitänyt ottaa rappusten käsikaide irti seinästä siksi aikaa kun sohvaa siirretään.

Sohva saatiin siirrettyä, mutta seinä jäi kaipaamaan
pakkelointia ja uutta maalia. Pikku hommahan se, ei
siinä mitään... Jos käytte asuntomessuilla, ottakaapa
rullamitta mukaan. Uskoisin, että meidän raput ei ole
kapeimmat mitä Suomesta löytyy, mutta helpommalla
pääsee, jos suunnittelee leveyttä lisää. Tai jos rakentaa
1-kerrokseen kaiken, ei rappuja tarvita ollenkaan.

Vaikka itse ei paikkoja rikkoisikaan, silti tulee remonttitarpeita ihan muutenkin. Meillä Tiilerin tiilitakka ja tiilinen savupiippu on maalattu kalkkimaalilla. Kalkkimaalin pitäisi hengittävänä ja hyvin tarttuvana olla tiilipinnalle kaikkein varmin vaihtoehto. Mutta jostain syystä se kalkkimaali ei silti kaikille kellarin savupiipun tiilille ollut kunnolla tarttunut, eli kopoa oli. Maali oli siis irronnut taustastaan, ja se oli niin kuin tiilien eteen olisi laitettu kanan munan kuori, jonka saattoi rapsuttaa pois.

Kellarin savuhormi, jossa kalkkimaali on itsekseen rapissut muutamista
kohdista pois.

Tilanne sen jälkeen, kun kaikki kopot kohdat on rapsuteltu
pois. Eihän kopon päälle kannata maalata...

Eka maalaus tehty. Kalkkimaali on sellaista, että aluksi tuntuu, ettei se peitä
mitään, mutta kyllä pinnasta valkoinen tulee, kun useamman kerran sivelee.

Tässäkin vielä 1 kerros maalia, mutta maalin on hetki annettu kuivahtaa.

Ja tässä tilanne kahden maalauskerran jälkeen. Huomenna kun maalaan
vielä 2 kerrosta lisää, niin sitten näyttää jo tasaisen valkoiselta koko piippu.

Nuohousta ja rautakauppa-alennuksia

Eilen meillä kävi nuohooja. Rakennus-blogin mukaan tämä oli nyt kolmas kerta, kun meillä oli nuohous, ja pitänee jatkossakin kirjoittaa nuohous-päivitykset tänne. Ei niitä muuten muista. Palotarkastaja meillä on käynyt kerran - se oli ihan heti muuton jälkeen, ja sen jälkeen yhden kerran ollaan tehty oma-arviointi palotarkastukseen liittyen. Siis kun tekee sen itsearvioinnin, niin silloin paloviranomainen ei yleensä paikalle koskaan tulekaan.

Nuohooja työssään.

 

Kimmo Siren hoiti meillä nuohoukset nyt jo toistamiseen.

Kävin itsekin katolla - pitkästä aikaa. Paljon on Rekolan kylän keskusta
muuttunut sinä aikana, kun ollaan itse tässä rakennettu.
Tässä K-kaupan uusi rakennus.

Ja toisella suuntaa uusia rivitaloja.

Kiinnitin myös huomiota Vilpen ilmanvaihtotötteröiden kittauksiin.
Kovasti on ajan hammas niihin jo ehtinyt puraista. Tai ihan heti ei
tulisi mieleen, että jo 3 vuotta vanha kittaus voi näyttää näin huonolta.
Tuosta jos nyt sormen kynsilllä vähän kaapisi, niin kitit ehkä jäisi käteen.
Pitää seurata tilannetta, kysyä asennusfirmasta mitä kittiä ovat käyttäneet,
ja sitten tehdä sama uudestaan, että ei tulisi vuotoja yläpohjaan.

Tänään olen sitten taas vaihteeksi Virossa, eli täältä tätäkin päivitystä nyt naputtelen. Ja rautakaupassa on tullut käytyä, sillä puutarhaan tarvitsen valkoisia koristekiviä lisää. Talon sisällä pitää rappukäytävässä vähän pakkeloida ja maalata kipsilevyjä, kun niihin tuli vähän kolhuja, kun
siirrettiin, ja rakennustarvikkeet lähtivät ulos sieltä. Rakentamisen loppusiivousta siis käynnissä takkahuoneellakin. Joten tällä kertaa tarvitsin rautakaupasta sisämaalia ja kiviä puutarhaan. Maalia ostin 10 litraa, jotta siitä riittää sitten seuraavaankin kertaan. Tuttu rautakauppias vaimon kotikaupungissa antoi tälläkin kertaa hyvät alennukset, päässä laskien yli 30% pois hyllynreunahinnoista:




2x 20 kg valkoisia koristekiviä.

 



10 litraa sisämaalia.

Maalipurkin kannen sävytys yms. tarrat.
(tästä ne sävytysnumerot sitten seuraavalla kertaa löytyvät,
kun niitä taas joskus tarvitaan :-)

40 kg kiviä ja 10 litraa maalia maksoi yhteensä 62,80€,
josta maalin osuus oli 33,68€ plus sävytys 6,12 eli
yhteensä 39,80€ eli 3,98 euroa per litra. Siis noin 3
kertaa halvempaa, mitä Suomessa olisi maksanut!