Omakotiliitto tutki ja vertaili kunnallisten maksujen suuruutta, ja niistä löytyi aika suuria eroja. Kunnallisia eli paikallisesti päätettäviä maksuja ovat kiinteistövero, kunnan/kaupungin sähkölaitoksen perimät siirtomaksut ja sähkön hinta (tämän voi jakaa myös termeihin lämmityssähkö ja käyttösähkö), vesimaksut ja jätemaksut.
Esimerkkitalona oli 120 neliöinen ja 30-vuotias puutalo (jossa kiinteistöveron ikäalennus on -1,25% per vuosi). Talo oli sähkölämmitteinen ja se sijaitsi 1000m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa, ja se laajennettiin koskemaan 52 kuntaa, joissa asuu 71% suomalaisista.
Ja mitä havaittiin? Vertailun halvimman ja kalleimman kunnan välinen ero oli noin 1000 euroa vuosittain. Tässä kuvassa 10 edullisinta ja 10 kalleinta (klikkaamalla kuvaa se suurenee, kunnan nimen perässä suluissa kunnan perimä vero):
Keskimäärin esimerkkitalon asumiskulut kunnallisten maksujen osalta olivat 3700€/kk ja vaihteluväli oli Seinäjoen 3300 eurosta Raision lähes 4300 euroon. Ja näihin päälle tulee vielä lisäksi ei-kunnallisia maksuja, esim. vakuutukset, remontit, asuntolainat, korkokulut, nuohous yms.
Olen myös itse pitänyt kirjaa asumisen kuluista jo vähän reilun 3 vuoden ajalta, ja tulokset löytyvät tästä linkistä:
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html
Itselläni asumisen kulut ovat painuneet vuosi vuodelta alaspäin mm. sähkön kilpailuttamisen ja ilmasta-veteen lämpöpumpun hankkimisen myötä niin, että vuodelta 2017 asumisen kulut olivat itselläni 3259,92€. Tämä siis alittaa 30-vuotiaan esimerkkitalon kustannukset Seinäjoella, jossa jo pelkistä kunnallisista maksuista kertyy noin 3300 euroa vuosittain. Uusissa ja hyvin eristetyissä taloissa asuvat myös välttyvät aika pitkälti energian kustannuksilta, ja remonttikuluja ei tule uusiin taloihin käytännössä ollenkaan.
Seuraavassa kuvassa keskimääräiset maksut ja niiden osuudet:
Nyt kun tänä päivänä väki pakkautuu pk-seudulle, niin minusta ihan mielenkiintoista on katsoa myös kustannusten tasoa yli 60.000 asukkaan kunnissa:
Tässä tulee esiin mielestäni mielenkiintoinen ja aika huomattava ero Vantaan ja muun pk-seudun eli Espoon ja Helsingin välillä. Kunnalliset maksut Espoossa ja Helsingissä ovat siis ihan omaa luokkaansa, jos niitä vertaa Vantaan tasoon, joka on listalla neljänneksi viimeisin.
Tämä on ainakin itselleni yllätys, kun aina olen ollut itse siinä luulossa, että Vantaalla mm. kiinteistöverotus olisi paljon kovempaa kuin Helsingissä ja Espoossa, mutta tässä graafissa tämä asia näyttääkin olevan euromääräisessä tarkastelussa ihan päin vastoin. Eli jos ja kun joku ostaa talolleen tontin Espoosta tai Helsingistä, niin jo itse tontti maksaa suunnilleen 2-3 kertaa niin paljon, kuin mitä maksaisi vastaava tontti Vantaalla.
Ja tuo juurikin selittää sen, miksi Espoo ja Helsinki pärjäsi tässä vertailussa noinkin huonosti. Sillä kun maa on kallista, niin vaikka kiinteistöveroprosentti olisikin Espoossa ja Helsingissä hieman Vantaata edullisempi, niin kokonaisuutena ja tontin arvosta laskettuna Espoon ja Helsingin vuotuinen kiinteistöveron määrä rasittaa espoolaista ja helsinkiläistä omakotiasujaa kaksinverroin enemmän, kuin mitä Vantaalla asuva joutuu kiinteistöveroja maksamaan. Eli jos jo aluksi maksaa tontista kalliin hinnan, sen vaikutus näkyy kalliina verona läpi koko asumisen ajan.
Omakotiliitto toivoo lisää tehokkuutta kunnallisiin liikelaitoksiin, sillä asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun energia- ja kuntayhtiöiden päätöksentekoon lisätään avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toimintaan tehokkuutta, peräänkuuluttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Itse toimin tällä hetkellä Omakotiliiton liittovaltuuston jäsenenä, ja paikallisen Rekola-Asola omakotiyhdistyksen puheenjohtajana.
Minusta kaikkien omakotiasujien kannattaisi liittyä Omakotiliiton jäseneksi, koska kukaan muukaan ei omakotiasujan puolia pidä. Tai en ainakaan tiedä, että pitäisi. Liittyminen käy helposti ja nopeasti vaikkapa netissä, esim. oman yhdistyksemme liity-jäseneksi-sivu löytyy täältä:
http://www.rekola.fi/liityjaseneksi
Lähivuosien uhkakuvana on Sote-uudistusten myötä se, että kuntien verotuottojen pudotessa noin kolmanneksen verran, kunnat saattavat helposti ryhtyä paikkaamaan omaa talouttaan kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. Houkutus tulojen kasvattamiseen voi olla suuri, sillä eihän kuntien velat mihinkään häviä, vaikka tulevat verotuotot putoaisivat.
Itse henkilökohtaisesti - ja myös Omakotiliiton aktiivina olisin sitä mieltä, että näin ei pidä päästää tapahtumaan. Kyllä kuntaveroakin voidaan nostaa, jos kunta rahaa tarvitsee, ja silloin maksajiksi pääsevät kaikki muutkin kunnan asukkaat, eikä pelkästään kiinteistöjen omistajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti