perjantai 2. lokakuuta 2015

Syyskuun sähkönkulutus & vuosikatsaus

Syyskuussa sähköä kului 1310 kWh ja kuukauden keskilämpötila Vantaalla oli 12,3C.



Talo Rautio: Syyskuun sähkönkulutus sinisinä pylväinä ja vuorokauden keskilämpötilat punaisena käyränä.


Nyt kun on tasan vuosi asuttu, niin tein grafiikkaa myös koko vuodelta, ja tältä se näyttää, tilasto alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2015.


Talo Rautio: Syyskuun sähkönkulutus sinisinä pylväinä ja vuorokauden keskilämpötilat punaisena käyränä.

Ekan asumisvuoden kylmin päivä -17,4C oli joulun pyhien aikaan 2014. Samaan aikaan talo oli myös muutaman päivän tyhjillään - ja se näkyy selvästi sähkönkulutuksessa, joka nousi lähes tasolle 200 kWh per päivä. Muutoin sähköä kuluu päivittäin noin 40 kWh ympäri vuoden. Ulkolämpötila (punainen hyppelevä käppyrä) tai kuukauden keskilämpötila (keltainen tasokäyrä) eivät näköjään vaikuta sähkönkulutuksen määrään juuri mitenkään.

Tästä voisi päätellä, että  suurin osa sähköstä kuluu lämpimän käyttöveden tekemiseen, ja sen kulutus on ympärivuoden aika tasaista. Toukokuusta 2014 eteenpäin lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä, ja on yhä vieläkin pois päältä, vaikka nyt mennään jo lokakuuta. Sekään ei näy näissä sinisissä pylväissä oikein mitenkään. Joten vaikka suorasähköllä toimivan lattialämmityksen kiertovesipumpun laittaisikin päälle, niin sähkönkulutuksessa ei näköjään muutosta juuri tapahdu. Tällä hetkellä - kun lokakuussa mennään - iso olohuoneen takka oli nyt toista kertaa tällä viikolla päällä, ja tässä takan reunustan lämpötila käppyrää:


Olohuoneen takan pintalämpötilan vaihtelut tällä viikolla, kun takka on ollut käytössä 2 kertaa. Sinisellä ilman kosteus.
Laskin myös vuodessa kuluneen sähkön määrän, se oli yhteensä 17162 kWh. Suurin kulutus oli joulukuussa - yhteensä 2382 kWh, ja pienin heinäkuussa, jolloin kulutus oli yhteensä 981 kWh. Koko vuoden sähkölasku yhteensä oli 1889 euroa, eli keskimäärin 157,33 euroa kuukaudessa.

Nyt tässä lokakuussa taloon on tulossa jälkiasennuksena ilma-vesi-lämpöpumppu. Saa nähdä miten kulutusluvut ja euromäärät sitten muuttuvat toisena asumisvuotena. Nyt kun keskimäärin 157 euron kuukausittaiseen sähkölaskuun yritetään saada säästöjä 8600 euron lämpöpumppu investoinnilla, jonka käyttöikä on noin 200 kuukautta (jonka jälkeen laite on romu), niin nähtäväksi jää kuinka tässä käy.

Sähkölaskut tietysti pienenevät - se on aivan varma asia, mutta tienaako laite itse oman hintansa omana elinaikanaan, sen aika sitten näyttää. Moni laittaa uuteen taloonsa myös maalämmön, joka voi helposti maksaa 15 tonnia. Tienaako se sitten koskaan omaa hintaansa, niin se on mielestäni varsin hyvä kysymys.

Nykyajan talot ilmeisesti kuluttavat niin vähän, että niissä ehkä kaiken viisain lämmitystapa on suora sähkö ja tulisija, joita tarvittaessa voi auttaa ilmalämpöpumpulla, joka tekee keväisin ja syksyisin lämpöä, ja antaa kesällä kylmää.

Uuden talon lämmönkulutukseen vaikuttaa tietysti paljon muutkin asiat kuin pelkät U-arvot. Jos talossa on vähintään 2 kerrosta, lämmityskulut per neliö pienenevät heti talon muodosta johtuen noin 20%. Rintamamiestalokin on siis jo muodoltaan tavattoman energiataloudellinen. Jos talossa on kellari, on talon alapohjan alla käytännössä aina reilusti plussaa koska, alapohja on reilusti routarajan alapuolella. Kellarissa on myös seinien ympärillä paksut maamassat, jotka estävät pakkasen pääsyn sisälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti