perjantai 1. tammikuuta 2016

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus

Tänään tuli täyteen ensimmäinen kalenterivuosi uudessa talossa. Vuoden 2015 aikana ostoenergiaa eli sähköä kului yhteensä 16626,40 kWh. Eli keskimäärin 1385 kWh per kk. Lokakuusta eteenpäin käytössä on ollut ilmavesilämpöpumppu, joka lienee nakertanut kulutuslukemia vähäsen alaspäin - mutta loppujen lopuksi erotus on ollut yllättävän vähän, kun sitä vertaa ensimmäisen 12 kk asumisaikaan (ts. lokakuu 2014 -> lokakuu 2015), jolloin lämpöpumppua ei vielä ollut.

Ensimmäisen 12 kk asumisen aikana lämmin käyttövesi tehtiin suorasähköllä, samoin lattialämmityksen vesi lämpeni suorasähköllä, tai tarkemmin sanottuna yösähköllä viimeiset 9 kk. Syksyllä 2014 lattialämmitys oli täysin automatiikan varassa, eli se saattoi mennä päälle myös päiväsähköllä. Ensimmäisen 12 kk ajalla sähköä kului 17162,11 kWh, eli nyt jos tätä vertaa ensimmäisen kalenterivuoden sähkönkuluun, niin ilmalämpöpumpun aikakaudella alaspäin ollaan päästy yhteensä 535,71 kWh. Tosin lienee tähän paljon muitakin syitä, enkä osaa oikein sanoa paljonko sähköä olisi mennyt enempi, jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi lainkaan hankittu.

Tässä seuraavaksi vertailua kahden viimeisen syksyn osalta, nyt siis ollaan asuttu yhteensä 15 kk eli 3 kk "päällekkäin" eli asumisikaan kuuluu lokakuut, marraskuut ja joulukuut jo kahteen kertaan, jolloin niiden kesken voidaan tehdä vertailuja:

  2014/C    2015/C 2014/kWh   2015/kWh ero/kWh ero/kWh/%
lokakuu  6,3 5,0   1671,82 1486,8 -185,02 -11,07 %
marraskuu 2,2 4,5   1382,54 1666,6 284,06 20,55 %
joulukuu -1,0 2,0   2381,75 1747,0 -634,75 -26,65 %
2,5 3,8   5436,11 4900,4 -535,71 -9,85 %
keskim. keskim. yht. yht.

Nyt siis yksi eri syksyjä erottava tekijä on ulkolämpötila. Syksy 2015 oli lämpimämpi mitä vastaavat kuukaudet vuotta aiemmin, jolloin 3kk keskilämötila oli +2,5C, kun se nyt oli +3,8C. Huolimatta siitä, että lokakuu 2015 oli kylmempi kuin lokakuu 2014, niin myöskin lokakuun 2015 sähkönkulutus oli pienempi kuin lokakuussa 2014 (vähän epäloogista?). Ja sama epäloogisuus toistuu vielä marraskuussakin, joskin toisinpäin. Nyt marraskuu oli lämpimämpi kuin vuotta aiemmin, mutta myöskin marraskuussa 2015 meni sähköä enempi kuin vuotta aiemmin. Joulukuu sen sijaan menee ihan loogisesti - nyt kun joulukuun keskilämpötila oli +2C ja vuotta aiemmin se oli -1C, niin nyt joulukuun sähkönkulutuskin oli 26,65%  eli 634,75 kWh pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuo 1747 kWh joulukuussa 2015 jakautuu päiväkohtaisena kulutuksena näin:


Talo Rautio. Vuorokausikohtainen sähkönkulutus joulukuussa 2015.
Vuorokausikohtainen sähkönkulutus on vaihdellut paitsi ulkolämpötilan mukaan, niin jostain syystä ihan muutenkin, ja vaihteluvälinä tässä kuussa on ollut 32,9 kWh (jouluaattona 24.12 talo oli tyhjä) ja 13.12 päivän ennätyslukema 91,3 kWh per vrk. Joulunpyhien jälkeinen kulutushuippu johtuu viilentyneen talon uudelleen lämmityksestä, mutta alkukuun kulutuspiikeille ei ole oikein mitään järkevää syytä, kai se johtuu kellarin rakentamisesta ja muustakin nikkaroinnista, jonka yhteydessä esim. kellarin ovi on voinut olla normaalia enempi auki. Tai sitten on ihan joku muu syy. Ihan jo poreammeen täyttö lisää vuorokauden sähkönkulua noin 10 kWh, eli sellainenkin yksittäinen asia näkyy näissä pylväissä, mutta en nyt ulkoa muista minä päivinä poreallasta on täytetty.

Vuoden 2014 joulukuun huippukulutukseen, joka oli 2381,75 kWh oli ainakin yksi syy, eli silloinkin joulunpyhien jälkeen taloa uudelleen lämmitettiin normaalilämpöön takaisin, ja siihen samaan hetkeen sattui myös pakkaspäiviä niin, että kylmin vuorokausi oli keskilämpötilaltaan -17,4C. Sähköä kului eniten vuorokaudessa 190,52 kWh - mikä on suurin vuorokautinen kulutus ikinä. Sen verran siitä ilmalämpöpumpusta nyt näyttäisi hyötyä olevan, että yli sadan kWh:n per päivä ei taideta enää koskaan päästä, ja nyt joulun pyhien jälkeen - lähes -14C pakkasta oli nytkin - niin sähköä kului silti enimmilläänkin vain 88,0 per päivä eli 28.12.2015 päivämäärällä.

Mitään erityisen suurta tasopoikkeamaa ilmavesilämpöpumppu ei kuitenkaan ole tuonut tullessaan, eikä välttämättä tuokaan, ts. se ei koskaan tule tienaamaan omaa hintaansa.

Nimittäin huonetilojen lämmitys meillä tapahtuu enimmäkseen puukiukaan ja takan avulla. Onhan meillä omat metsät ja käytännössä ilmaiset polttopuut, niin käytetään ensisijaisesti niitä. Lämmintä käyttövettä tehtiin kuitenkin suorasähköllä, ja siinä kohdassa halusin kokeilla lämpöpumppua, että tulisiko lämmin vesi edullisemmin, jos se tehdään lämpöpumpun avulla? Maalämpöpumpun hankkiminen pelkästään tähän tarkoitukseen (eli käyttöveden lämmitykseen) olisi ollut liian kallis investointi.

Lopputulema tässä kohtaa on ollut sellainen, että jos lämpöpumpun laittaa lämmittämään käyttövettä varaajassa esim. lämpötilasta +42C lämpötilaan +54C, niin jos ulkoilman lämpötila on luokkaa +5C, niin lämpöpumpun COP jää alle kakkoseen, eli omien mittausteni mukaan se olisi ollut vain 1,7:n luokkaa. Eniten lämpöpumpulla tienaisi, jos sillä tekisi matalalämpöistä vettä lattialämmityksen tarpeisiin, mutta sitähän me ei oikein tarvita (jos talo ei jää pitkäksi aikaa tyhjilleen), koska polttopuillakin voidaan lämmittää silloin kun ollaan kotosalla. Ja polttopuut ei paljon muuta maksa muuta kuin oman työn ja moottorisahan bensojen verran.

Polttopuita menikin ekana talvena 2014-2015 noin 10 pinomottia (etupäässä rakentamisesta ylijäänyttä kuusilaudan pätkää), ja siitä talteen saatiin varmaankin 1000 kWh per kuutio eli yhteensä 10000 kWh. Tähän mennessä polttopuita on kulunut tosi vähän, ehkä yksi kuutio koko syksyn 2015 aikana, joten tänä talvena puita ei mene lähellekään 10 kuutiota, hyvä jos menee edes viittäkään kuutiota tänä talvena. Johan tässä on 2 kuukauden päästä maaliskuu.

Joten tässä kohtaa ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy, sillä tietysti lämpöpumpun tekemää lämmintä vettä kiertää myös lattiassa, samoin IV-koneen tuloilman esilämmitys on nyt päällä eli kytkettynä kiinni ensimmäistä kertaa. Sen kytkennät tehtiin samalla kun lämpöpumpun kytkentäkin tehtiin. Ja tätä kautta vaikutus näyttää olevan nyt myös sellainen, että ilmaiset ja omat polttopuut näyttää säästyvän. Toki olihan tuo syksykin nyt reilun asteen lämpöisempi kuin mitä vuotta aiemmin oli, niin kuin tuolla yllä olevassa taulukossa oleva vertailu osoittaa.

Vuosi 2015 oli tiettävästi ja alustavien uutisten mukaan lämpöisin vuosi ikinä. Mitään suuria äärilämpötiloja Vantaalla ei kuitenkaan saavutettu. Alle -16C:n lämpötila laski Vantaalla 2015 vain kolmeksi tunniksi, ja se tapahtui 6.1.2015. Enimmillään pakkasta oli -16,5C. Lämpöisintä oli 3.7.2015 jolloin lämpötila kävi 2 tunnin ajan +30,1C:ssä. Vuotta aiemmin eli 2014 lämpötilat vaihtelivat Vantaalla -21,4C:n ja +30,8C:n välillä.

Tässä mielessä ilmavesilämpöpumppu on ihan toimiva peli. Nykyään Itämeri on käytännössä lähes aina sulana, eikä lämpötila paljon putoa alle -15C:n talvellakaan, jolloin ilmavesilämpöpumppu kytkeytyy pois päältä. Mutta jos ilmavesilämpöpumpun hankkii, sillä siis kannattaa ensisijaisesti tehdä matalalämpöistä lattialämmitysvettä, muuten se ei tienaa omaa hintaansa takaisin. Toki ympäristöystävällinen laite se on silti, vaikka se ei omaa hintaansa takaisin tienaisikaan.

Maalämmöllä ja/tai painovoimaisella ilmastoinnilla näyttää pääsevän noin puolta pienempiin kulutuslukuihin, mitä meillä on päästy, eli tässä viereisestä rannikkokaupungista Talo Kissankäpälän kulutuslukemia:

http://kissankapala.blogspot.fi/2016/01/vuoden-2016-evaat-joulukuun.html

Pientä säätöä ilmalämpöpumpun osalta pystyy vielä tekemään - ja meinaan myös tehdä. Nyt siis koko ajan on kokeilussa, että miten ilmalämpöpumppua kannattaa ajastaa, ja miten sille kannattaa antaa lattialämmityksen kiertovesipumpulla rasitusta. Jos lämpötila laskee -10C -15C välille, silloin ei tarvitse miettiä yhtään mitään, vaan lattialämmitys ja lämpöpumppu saavat olla päällä 24h/vrk. Ja lämpöpumppu myös näyttää käyvän 24h/vrk ellei lämpötila laske -15C tasolle, jolloin lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä.

Mutta tätä ylemmissä lämpötiloissa lämpöpumppua ja lattialämmityksen kiertovesipumppua miestäni kannattaa käyttää ajastetusti. Esim. niin että lämpöpumppu ei käy öiseen aikaan, jolloin vuorokauden lämpötila on alhaalla. Jolloin silloin ei voi käyttää myöskään lattialämmityksen kiertovesipumppua, koska muuten varaajan lämpötila laskisi liikaa, ja sähkövastuksia alkaisi mennä päälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti