tiistai 28. helmikuuta 2017

Tämä talvi oli sitten tässä?

Almanakkaan katsomalla talvi päättyy tänään, ja huomenna herätessä on jo kevät. Joskin kelien puolesta kevät taitaa alkaa nykyisin jo puolesta välistä helmikuuta? Joskin talvi yritti vielä tehdä tuloaan ihan tässä helmikuun lopussa, ja luntakin tuli kerralla huikeat 18 senttiä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin tänä talvena yhdellä kertaa.

Mutta nyt lumi sulaa jo pois. Tosin ensi viikonloppuna on vielä edessä yöpakkasia, eli se varmaan hieman pidentää lumihankien säilymistä. Aamuisin lienee silloin hyvä hankikanto?

Mutta muuten on ollut kyllä lämpöinen talvi. Talokin lämpiää ihan jo pelkällä takkatulen viihdelämmöllä, eli meillä on ollut lattialämmitys jo kokonaan pois päältä melkein koko viikon. Ja silti huonelämpötilat hipovat +23C. Tuntuu niin kuin jostain tulisi lisää lämpöä taloon, ja kai se sitten kevään auringosta johtuu? Päivät ainakin ovat pidentyneet, eli enää ei ole pimeää silloin kun tulee töistä kotiin.

Kalevalan päiväkin oli tänään. Ja laskiaistiistai. Ja liput salossa. Tässä kuvia tältä päivää:

 

 
 

torstai 23. helmikuuta 2017

Eka vesivahinko

Eilen iltapäivällä kun alkoi pyryttämään, niin tulihan se talvi viimeinkin! Tai talvi yritti tulla aluksi jo marraskuussa, jolloin lunta tuli yhdellä kertaa reippaasti, mutta nyt tuli vielä enemmän eli 18 cm kerralla! Eli enemmän kuin marraskuussa 2016. Joten tältä näyttää nyt:

Vähän vielä lapiointia, niin saa auton pois pihasta.

Linja-autopysäkillä on pikkuisen lunta. Siis noin puolimetrinen lumivalli.

Lumessa on kivaa kahlata!

Mäyräkoira tekee uraa hankeen, kun jalat ei riittä....

Lumipyryn myötä tuli myös ensimmäinen "vesivahinko", mikä aiheutui siitä, että kolmen hormin talossa oli vain 2 takkaa päällä. Tai siis olohuoneen takassa ja saunan kiukaan pesässä paloi tuli, takkahuoneen takkaa kellarissa ei käytetty. Eikä sitä yleensäkään käytetä kuin ehkä pari kertaa vuodessa, eli aina kovilla pakkasilla.

Tällöin aiheutuu sellainen ilmiö, että kun kahdesta hormista menee savut ulos, niin kolmannesta hormista tulee korvausilmaa sisään taloon. Siis savupiipun kautta. Olen sen kyllä huomannut joskus ennenkin, että yläkerran makuuhuoneessa tuoksuu savun haju, joka johtuu siis siitä, että 2-hormisen tiilipiipun toisesta hormista savu menee ylös - ja tulee toista hormia pitkin alas.

Nyt kovassa lumipyryssä kävi ensimmäistä kertaa myös niin, että imun mukana savupiippuun meni myös lumisade. Lumi tietysti suli ensimmäisen sulkupellin päälle - ja valui siitä sitten kalkkimaalattua savupiippua pitkin makuuhuoneen lattialle. Enkä huomannut sitä ennen kuin vasta myöhään illalla, kun olin menossa sulkemaan savupeltiä. Silloin makuuhuoneessa näytti tältä:


Valumanoro piipun pinnassa.

Lattialle on tuloilman mukana lentänyt myös nokea.
 Lähti onneksi siivotessa pois.

Savupiipun pinnassa oli noro - aivan kuin siitä olisi kaadettu kahvia lattialle. Eikä se lähtenyt millään pyyhkimällä pois. Tai jos lähtikin, samalla lähti kalkkimaali myös. Joten maalaushommiksi meni. Tosin en nyt maalaa, mutta ensi kesänä sitten...

Mitä opimme tästä? Kaksihormista savupiippua ei välttämättä kannata rakentaa. Tai jos rakentaa, sitten pitää käyttää samanaikaisesti aina molempia hormeja. Muuten toisesta hormista menee savut ulos, ja tulevat toisesta hormista korvausilmana sisään...

Muuten tiilipiippu on kyllä ihan hyvä - se varaa lämpöä todella hyvin.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mikä lämmityksen valinnassa voi mennä pieleen?

Tässä vaiheessa kevättä talonrakentajilla on varmaankin jo suunnittelu täydessä käynnissä, jos tontti on jo hankittu. Yhtenä osana talon rakentamista on myös lämmitysmuodon valinta.

Itse asiassa lämmityksessä on ainakin 2 dimensiota. Toisaalta pitää miettiä miten lämpö (tai jäähdytys) taloon tuotetaan. Ja toisaalta taas pitää miettiä, että miten lämpö (tai viilennys) saadaan tasaisesti siirrettyä talossa joka paikkaan.

Meillä ainakin yksi asia mikä meni pieleen, oli se, että lämminvesivaraaksi tuli valittua sellainen varaaja, jossa ei ole välipeltiä. Lisäksi kokonaan huomioimatta jäi se, että huoneilmaa olisi voinut esilämmittää tai esijäähdyttää passiivisesti maapiirillä, josta lisää mm. tässä linkissä:

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Tietysti onnistumisen iloakin on päässyt kokemaan, ja esim. takan lämpö meillä leviää ympäri taloa molempiin kerroksiin aivan erinomaisesti. Tätä aihetta liipaten kirjoittelin pohdintojani tänne blogiin jo parisen vuotta sitten helmikuussa 2015:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Helmikuussa 2015 varaajan välipellin puuttuminen ei ollut tullut esille vielä millään tavalla. Suoralla sähkölämmityksellä on ihan yhdentekevää se, kuinka lämpimäksi lämmin vesi lämmitetään, ja onko koko varaaja samaa lämmintä vettä alhaalta ylös. Mutta sitten kun taloon tuleekin lämpöpumppu, niin silloin tällä asialla on merkitystä. Eli jos talossa ei ole omaa säiliötään haalealle vedelle, niin lämpöpumppu on aika tehoton. Siis mikäli se joutuu koko ajan tekemään lämmintä käyttövettä, myös lattialämmitystä varten.

Lisäksi talon rakentajan pitäisi osata valita lämmitystapa. Siihen on useita vaihtoehtoja, ja niiden edullisuutta ja kannattavuutta voi vertailla esim. tällä sivustolla:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Mikäli haluaa vaivattoman lämmitystavan, ja edulliset vuosikustannukset - kannattaa varmaankin valita maalämpö, joka on myös yleisin lämmitystapa uusissa pientaloissa. Mutta halvin se ei ole, eri lämpöpumppujen vertailua on tehty esim. tässä linkissä:

http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Tuolla linkissä siis maalämmön edullisuus on vasta kolmannella sijalla, ilmavesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun jälkeen. Nyttemmin myös maalämmön suosio on jo kääntynyt laskuun, aivan niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/208772/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%20kaaviot%2C%20f.pdf

Eniten maalämpöpumppuja asennettiin siis vuonna 2011, sen jälkeen noista huippuluvuista on tultu alaspäin joka vuosi.

Jos valitsee maalämmön, pitää valita myös se, ottaako maalämmölle noin 80% tehon, vai 100%-tehomitoituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyy oma vankka kannattajakuntansa. 80%:n tehomitoitusta puolustellaan mm. sillä, että kovia pakkasjaksoja tulee äärimmäisen harvoin, jolloin 80%:n tehomitoitus riittää kuitenkin suurimman osan vuotta. Ja tavoitteena on saada pumppu käymään pidempiä jaksoja, jolloin sen käyttöikä ei lyhene turhaan.

Itse kyllä laittaisin maalämmön 100%:n mitoitukselle, jos omaan talooni maalämpö tulisi. Toki tuossa 80%:n mitoituksestakin saattaa vuosien saatossa tulla ajan myötä 100%:n mitoitus, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Silloinhan lämmitystä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän mitä nyt.

Yksi nykyajan trendi näyttää olevan sekin, ettei lämmitystä asenneta ollenkaan, eli rakennetaan passiivitalo. Passiisitalo pärjää passiivisesti tuotetulla lämmöllä ympäri vuoden.

Omasta mielestäni jokainen talo on jossain määrin passiivitalo, sillä en ainakaan itse tiedä yhtään sellaista taloa, jossa olisi lämmöt päällä vuoden ympäri ja kesät talvet. Eli perinteisetkin talot pärjäävät "passiivitaloina" Suomen kesässä. Toki ne eivät täytä yhtään passiivitalon virallisista kriteereistä, mutta ei niitäkään kesällä aktiivisesti tarvitse lämmittää.

Meillä on lattialämmitys yleensä otettu pois päältä jo maaliskuun jälkeen kokonaan, eli meilläkin talo on lainausmerkeissä "passiivitalo" noin 7 kuukautta vuosittain. Kevät pärjätään takan viihdelämmöllä toukokuulle asti, ja sen jälkeen takkaa ei enää pysty käyttämään ennen kuin syksyllä seuraavan kerran.

Vesikiertoinen lattialämmitys on varma tapa siirtää lämpöä talon eri osiin. Jos sitä ei laita (eli jos laittaa suoran sähkölämmityksen), silloin ei voi enää jatkossa lämmitysjärjestelmää juurikaan kehittää. Mutta jos lämmönsiirrosta huolehtii lämmin kiertävä vesi, silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi lämmitysjärjestelmää tarvittaessa myös vaihtaa. Eli on ihan yhden tekevää se, millä lattiassa kiertävä vesi saadaan lämmitettyä, kunhan se nyt jollain lämmitetään - mikä sitten sillä hetkellä halvin polttoaine tai helpoin lämmitystapa sattuu olemaan...

Nämä pohdinnat kun käy läpi, niin on jo lämmitystavan ja lämmönsiirtotavan suunnittelussa aika pitkällä... :-)

Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto varsinkin, jos omistaa omaa metsää.
Jolloin jos käyttää käsisahaa ja kirvestä, silloin polttopuiden hankinnassa ei kulu
edes moottorisahan bensaa... :-)

maanantai 20. helmikuuta 2017

Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:
Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.


Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

torstai 16. helmikuuta 2017

Asumisen kulut 2015 ja 2016

Nyt kun sain pörssisähköstä laskun, sain samalla myös vuoden 2016 asumisen kulut laskettua ja verrattua vuoden 2015 vastaaviin kuluihin.
Suurin muutos tapahtui sähkölaskussa, ja se muutos johtui ilmavesilämpöpumpun hankkimisesta. Sähkölasku aleni 227,98 euroa. Eli mitättömän vähän, jos miettii paljonko se ilmalämpöpumppu maksoi! Mutta kuten on jo aiemmin täällä blogissa sanottu, sen kytkentä ei ole nyt aivan optimaalinen tällä hetkellä.

Ilman tuota sähkölaskun alenemista kokonaiskulut olisivat hieman nousseet, sillä 227,98 euron pudotus sähkössä veti kokonaiskulut laskuun 175,66 eurolla.

Tässä meidän talon kulut ja kulujen jakauma vuonna 2016:

2016 2016
         Euroina            %-osuus
Sähkö 1557,91€ 43,76%
Kiinteistövero 813,27€ 22,85%
Vesi 642,14€ 18,04%
Vakuutus 251,59€ 7,07%
Jäte 214,24€ 6,02%
Muut kulut 80,75€ 2,27%
YHTEENSÄ 3559,90€



Ja tässä meidän talon kulut ja kulujen jakauma vuonna 2015:
2015 2015





Euroina %-osuus
Sähkö 1 785,89 € 47,80 %
Kiinteistövero 818,90 € 21,90 %
Vesi 598,63 € 16,00 %
Vakuutus 220,39 € 5,90 %
Jäte 206,00 € 5,50 %
Muut kulut 105,75 € 2,80 %
YHTEENSÄ 3 735,56 € 100,00 %


Ja tässä vielä kahden ylläolevan erotus:


           Erotus
         Euroina
Sähkö -227,98 €
Kiinteistövero -5,63 €
Vesi 43,51 €
Vakuutus 31,20 €
Jäte 8,24 €
Muut kulut -25,00 €
YHTEENSÄ -175,66 €

Kun vuosikulut ovat 3.559,90€ niin kuukausittain asumiseen kului 3559,90 € / 12kk = 296,66€. Jos lasketaan asumisen kulut neliötä kohden (lämpimiä neliöitä yhteensä 241m2), niin yhden neliön asumiskulu kuukaudessa on ollut 296,66€ / 241m2 =  1,23€/m2/kk.

Nämä luvut ja laskelmat ovat myös asumisen kulut -välilehdellä, tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Yllättävää minusta näissä laskelmissa on mm. se, että omakotiasumisen toiseksi suurin kustannus on kiinteistövero. Tietysti monilla omakotitalossa(kin) asuvalla on myös asuntolainaa, jonka suuruus vaihtelee sen mukaan, minkä verran lainaa rakentamiseen tai talon ostamiseen on tarvittu.

Jos kuitenkin ennen työelämästä eläkkeelle jäämistään maksaa koko asuntolainan pois, niin eipä omakotitalossa asumisesta sen jälkeen kovin paljon kuluja jää. Noin 300 eurolla ei saa Helsingin alueelta minkäänlaista vuokra-asuntoa. Eikä myöskään kovinkaan suurta omistusasuntoa AsOy -muotoisessa asumismuodossa.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Eka lasku pörssisähköstä

Nyt se sitten saapui. Ensimmäinen lasku pörssisähköstä nimittäin. Ja ihan hyvältä näyttää. Aikoihin en olekaan sähkölaskua näin pitkään ja hartaasti odottanut. Mutta nyt kun siirryin pörssisähköön 1.12.2016 lukien, ja kun sähkölasku tulee vain kerran 2 kuukaudessa, niin näin kauan piti odottaa, ennen kuin tuli ensimmäinen numerodata siitä, että miten kävi.

Ja tässä se kauan odotettu E-lasku nyt sitten on:

Vuoden 2017 ensimmäiset sähkölaskut. Ylempi näistä eli 132,77€ on sähköenergian lasku 2 kuukauden
ajalta eli 1.12.2016 - 31.01.2017. Alempi on sähköverot ja siirtomaksut tammikuulta 2017.
Tässä vielä 2 kuukauden sähkölasku klikattuna auki:

Ensimmäinen pörssisähkön lasku ajalta 1.12.2016 - 31.01.2017.

Sähkön verollinen hinta oli siis tällä kertaa 132,77 euroa (sis. alv 24%) ja sen pohjana oli 2838,27 kWh:n sähkönkulutus (2 kuukauden aikana). Näin ollen yhden kWh:n hinnaksi tulee 4,68 senttiä per kWh. Ja jos sähkön koko hintaa katsotaan, niin tähän tulee siis päälle siirtokulut ja verot. Ja jos niiden laskemiseen käytetään äsken saapunutta tammikuun siirtolaskua, niin sen summa eli 87,24€ jaettuna tammikuun kulutuksella 1559,93 tekee 5,59 senttiä per kWh. Nämä 2 summaa yhteenlaskettuna tekee 4,68 + 5,59 = 10,27 senttiä per kWh.

Onko tämä sitten vähän vai paljon?

No ainakin se on vähemmän mitä aiemmin maksoin sähköstä. Aikaisemman sähkösopimuksen aikana esim. loka-marraskuussa 2016 sähkölaskussa oli (kaikki verot ja siirtomaksut) yhteensä 351,19 euroa ja kulutus yhteensä 3038 kWh. Eli yhden kWh:n hinnaksi tulee silloin 11,56 senttiä per kWh. Säästöä tuli nyt siis 1,29 senttiä/kWh eli noin 11%.

Jos sähkölaskun suuruus vuositasolla on ollut nyt viimeksi noin 1600 euron luokkaa, niin tästä jos otetaan 11% pois niin säästön pitäisi olla noin 176 euroa vuosittain. Eikä tarvitse säästää mistään, eli kulutuksesta ei ole tingitty.

Miten nyt sitten käy erilaisten sähköä säästävien investointien esim. lämpöpumppujen ja aurinkopaneelien hankinnan? No tietysti ne kannattavat nyt aiempaa huonommin, eli takaisinmaksuajat pitenevät. Ja sama toisinpäin - jos haluaa saada maalämpö yms. investoinnit maksamaan itse itsensä mahdollisimman nopeasti takaisin, niin silloin pitäisi soittaa sähkölaitokselle, ja pyytää, että voisitteko nostaa sähkön hintaa? Jos ei muuten, niin ainakin omalta kohdaltani... :-) (vitsi-vitsinä :-)

Pörssisähköhän on siis aina eri hintaista, myös eri ostajille eri hintaista. Ensinnäkin sähkölaskun määrään vaikuttaa se, että kuinka paljon onnistuu käyttämään ns. "halpoja tunteja" ja toisaalta välttämään "kalliita tunteja". Toistaalta vähän vaikuttaa ehkä sekin, mitä kautta sähköä ostaa, ja mikä on sähkönmyyjän oma marginaali, joka lisätään sähkön hinnan päälle.

Itselläni tuo kalliiden tuntien välttäminen ei nyt ilmeisesti ihan onnistunut, sillä arvonlisäverottoman sähkön keskihinta Nord Poolin nettisivuilla oli joulukuussa 0,0368 senttiä / kWh (arvonlisäveroton hinta) ja tammikuussa hinta oli keskimäärin 0,03329 senttiä / kWh. Näiden kahden luvun keskiarvo on 0,03505. Jos olisin hyödyntänyt edulliset yötunnit tehokkaammin, niin minun olisi pitänyt päästä alle keskiarvon eli 0,03505 senttiä/kWh. Mutta toisin kävi. Itselläni yhden kWh:n keskiarvohinnaksi tuli 0,0377 senttiä/kWh. Tosin sen verran tässä nyt lasken koko ajan väärin, että tuo oman laskuni keskihinta sisältää myös myyjän marginaalin ja kiinteät kuukausimaksut, ja Nord Poolin nettisivuilla oleviin hintoihin näitä summia ei tietysti ole laskettu sisään.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Huono ja holtiton rakentaminen rikoslakiin?

Jäikö talosta salaojaputket vallan pois? Siveltiinkö vesieristeet vain yhteen kertaan, jolloin kylpyhuoneen vesieristekerroksen paksuus jäi alle minimipaksuuden? Rakennettiinko lattia märän betonin päälle? Menikö viemäriputket asentaessa ruttuun, jolloin likavettä pääsi uusiin asuntoihin pian niiden valmistumisen jälkeen?

Nämä ja monta muuta. Rakentamisessa tulee vastaan aina ja kaikenlaista. Ja aina taustalla ei voi olla mitään muuta syytä kuin se, että tekijä on halunnut vaan kokeilla kepillä jäätä. Tai että urakoitsijalla on jo kiire seuraavaan urakkaan, jonka aloitus on jo myöhässä, ja myöhäinen aloitus voi johtaa seuraavan urakan myöhästymiseen ja sopimussakoille. Jolloin syntyy halu kokeilla, että huomaako valvoja kaiken, ja jos ei huomaa - silloin jos on tehty sutta ja sekundaa, niin toivotaan että se kestäisi ainakin takuuajan. Ja jos ei kestä, ainahan nuo rakennusfirmat menevät sitten siinä kohtaa huppelis, jos eivät selviä vahingonkorvauksista. Tällöin rakennuttaja - vaikka olisikin voittanut käräjillä - ei saa käytännössä yhtään mitään.

Näistä yllä olevista syistä itse kannatan lämpimästi Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämön ajatusta siitä, että mitäpä jos huono ja holtiton rakentaminen kriminalisoitaisiin, ja siihen liittyen lisättäisiin tarpeelliset pykälät myös rikoslakiin. Lisää asiasta tässä linkissä:

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/oma-nena-voi-loytaa-kosteusvaurion-joka-vuosi-sadat-perheet-jaavat-homeloukkuun-24253166/

Siis nyt jos rakennuksilla käy niin, että valvoja huomaa, että jotain on tehty huonosti, huolimattomasti tai jopa tahallaan väärin, niin eihän siitä käytännössä mitään muuta seuraa kuin se, että uusiksi meni. Eli tekijä joutuu kiinni jäädessään hiukan kiroilemaan ja sen jälkeen tekee kaiken uudestaan ja niin, että työn tulos voidaan hyväksyä.

Tilanteen vakavuus olisi hyvinkin paljon erilainen, jos jatkossa näissä tilanteissa valvoja soittaisikin numeroon 112, sitten paikalle kurvaisi poliisin "maija-auto", ja huonosta rakentamisesta kiinni saatu urakoitsija vietäisiinkin käsiraudoissa poliisiasemalle kuulusteluihin. Aikanaan asian loppuselvitykset ratkaistaisiinkin käräjillä, jolloin rikoslaista löytyisi tällaisiin tilanteisiin soveltuvat pykälät. Lainsäätäjä voisi sitten ratkaista miten ankara laista tehdään, eli tuleeko näissä tilanteissa koppihoitoa vai selviääkö sakoilla. Nyt tällä hetkellä ei saa kumpaakaan, koska huonoa rakentamista ei ole missään laissa kielletty, jolloin vakavin seuraus on se, että tekijän maine voi vähän kärsiä.

Tuossa yllä olevassa linkissä on myös hyvä jatkolinkki Hometalkoot -sivustoille, eli tässä suora linkki sinne myös:

http://www.hometalkoot.fi/

Tuolla on hyvät listaukset eri aikakauden rakennusten tyypillisimmistä ongelmakohdista ja hyviä valokuvia niihin liittyen. Eli rakentamisen lopputulos ei aina vaan ihan onnistu, vaikka kaikki yritettäisiin tehdä niin hyvin mitä osataan ja voidaan.

Mutta itseäni kyllä joskus tympäisee se, että aina ei edes yritetä. Tai yritetään päästä läpi tietoisella riman alituksella, jolloin kaikkea ei voi muuten selittää kuin sillä, että rakentaja on yrittänyt "oikaista". jolloin jos tällainen ei se heti valvonnan yhteydessä tule ilmi, niin joskus myöhemmin asiat tulee kuitenkin ilmi väistämättä. Ja silloin ei aina tekijän vastuut ole enää voimassa. Esim. salaojaputken puuttuminen kokonaan voi tulla ilmi vasta kun yli 10 vuotta rakentamisesta on jo kulunut.

Jos huonolaatuinen rakentaminen olisi kriminalisoitu jo nyt, niin todennäköisesti nämä 3 raksablogia olisi kokonaan jäänyt kirjoittamatta (?) tai ainakin niiden sisältö olisi hyvin eri sävyinen?

http://raakaapeliaraksalla.talovertailu.fi/

http://uniikkitalo.blogspot.fi/

http://villapainajainen.blogspot.fi/

Nuo kolme esimerkkiä siis pientalojen puolelta, mutta ei se rakentaminen aina onnistu isommassakaan mittakaavassa. Länsimetro on myöhässä ja Olkiluoto 3:n rakentaminen ei ilmeisesti lopu koskaan?

Rakentaminen ei aina onnistu. Joskus pieleen menee suunnittelu,
joskus valvonta pettää - ja joskus epäonnistuu kaikki muukin?
Tämä kuva bongattu internetin syövereistä.

torstai 9. helmikuuta 2017

Pakkaspäivistä selvitty...

Vielä olisi yksi eli järjestyksessä neljäs pakkasyö edessäpäin, mutta se ei ole ennusteiden mukaan enää niin kylmä, joten tässä kohtaa varmaan voinee jo sanoa, että nyt on pakkaspäivistä selvitty. Tai tarkemmin sanottuna pakkasöistä, sillä päivisin on ollut paljon lämpöisempää.

Tässä olikin pieni dilemma tähän viikkoon valmistautuessa, sillä tavallisesti meillä on ollut ilmasta veteen lämpöpumppu ajastettu toimimaan pelkästään öisin, koska silloin tuntihinnoiteltu pörssisähkö on yleensä kaikkein edullisinta. Joten nyt kun oli luvassa kylmät yöt, niin pahin skenaario olisi ollut sellainen, että lämpöpumppu ei olisi käynnistynyt koko viikkona ollenkaan.

Meillä siis päivisin lämpöpumppu ei (juurikaan) käy, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu niin, ettei se päivisin käynnisty. Tällöin yleensä lämpöpumppukaan ei käynnisty. Lämpöpumppukin on vielä erikseen ajastettu olemaan käynnistymättä aamun ja iltapäivän kalliiden pörssisähkötuntien aikana.

Nyt jos olisi käynyt huonoin mahdollinen tuuri, olisi voinut käydä niin, että yöllä kun kiertovesipumppu käynnistyy, niin jos lämpöpumppu ei pakkasen takia käynnistykään, talon lattialämmitys olisi toiminut pelkästään suorasähköllä.

Näin ollen ajastin kiertovesipumpun ja lattialämmityksen toimimaan myös keskipäivällä. Kyllä se toimi yölläkin, pois lukien viime yö, jolloin pumppu oli sammuttanut itse itsensä jossakin vaiheessa. Mutta eilen ja alkuviikolla sähkönkulutuksen tuntikohtaiset käppyrät näyttivät tältä:


Talo Rautio: sähkönkulutus 08.02.2017 tuntikohtaisesti. Ilmasta veteen
lämpöpumpun käyntiajat näkyvät selvästi. Pumppu olisi varmaankin
käynyt yhtäjaksoisesti myös aamuisin ja iltapäivisin olleet "kalliit
tunnit", jos kello-ohjaus ei olisi ollut käytössä.

Nyt kun lämpöpumppu oli pakkasen puolesta käytettävissä koko ajan, niin vuorokauden kokonaiskulutus ei sähkön osalta noussut kovin korkeaksi, enimmillään käytiin tasolla 61,7 kWh per vuorokausi. Helmikuun 2017 vuorokausikohtaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä:


Talo Rautio: Sähkönkulutus 1-8.2.2017. Enimmillään sähköä kului 61,7 kWh
per vuorokausi.

Mikäli pakkasta tulee enemmän kuin -17C (nyt tällä kertaa ei siis ennusteista huolimatta tullut), niin silloin käppyrät ovat korkeita ja komeita, aivan kuten tässä tässä seuraavassa graafissa tammikuulta 2017 näkyy:


Talo Rautio: Sähkönkulutus tammikuussa 2017. Enimmillään sähköä kului 173 kWh per vrk.
Tähän mennessä suurin ikinä mitattu sähkönkulutus oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,5 kWh per vrk.
Ero sähkönkulutuksessa on melkoinen, jos pakkasta on enintään -17C ja lämpöpumppu käy, sillä jos pakkasta tulee enemmän, niin talo putoaa suoran sähkölämmityksen varaan.

Tietysti kovemmilla pakkasilla myös talon ominaiskulutus kasvaa, eli näissä pylväissä näkyvä ero ei nyt ihan pelkästään siitä johdu, onko lämpöpumppu ollut käynnissä vai ei.

Entä kannattaako lämpöpumpun antaa käydä edullisemman sähkön takia pelkästään öisin? Kun päivällä olisi paljon lämpöisempää, ja pumpun hyötysuhde siten parempi?

Tähän kysymykseen en osaa vielä vastata. Lämpöpumppu on ollut ajastettuna käymään öiseen aikaan vasta joulukuun alusta lukien, eli reilu pari kuukautta sitten. Sähkönkulutus näyttäisi ainakin tähänastisen seurantadatan perusteella kehittyneen ihan suotuisasti. Sillä jos katson takaisin päin viimeiset 12kk ja vertaan sitä aiempaan 12kk:n aikajaksoon, niin vertailun tulos näyttää tältä:

Talo Rautio: Sähkönkulutus välillä 7.2.2016 - 7.2.2017 yht. 12067 kWh. Vuotta aikaisemmin sähköä kului samalla 12kk
aikajänteellä eli 7.2.2015-7.2.2016 välillä yhteensä 17769 kWh. Erotus on 5702 kWh parempaan suuntaan.
Tässä graafissa punaiset pylväät ovat viikottaisia kulutuksia. Marraskuun minitalvi ja tammikuun 3 päivän kylmä kausi
näkyvät kaaviossa selvästi.

Vuosivertailussa yksi oleellinen tekijä on tietystikin tammikuu 2016. Silloin oli 2 viikkoa erittäin kireää pakkasta, ja sähköä kului 1200 kWh enemmän kuin normaalisti, ja se tietysti "sotkee" nyt tässä olevaa vuosivertailua. Mutta siltikin - jos huomioidaan tuo 1200 kWh:lla kylmempi tammikuu, siltikin sähkön säästöä on kertynyt 5702 - 1200 = 4500 kWh. Eli noin 25% lähtötasosta on hävinnyt pois. Sen verran se lämpöpumppu lienee sitten säästöä tehnyt, vaikka tässä vertailukaudessa on osittain toissavuotisessakin kaudessa jo lämpöpumppu kuukausia mukana. Lämpöpumppu siis asennettiin lokakuussa 2015. Sitä ennen asuttiin vuoden verran eli eka asumisvuosi suorasähköllä.

Nyt jos harkitsee ilmasta veteen lämpöpumpun hankkimista, niin yksi tärkeä asia on selvittää mikä on pakkasraja, jonka jälkeen pumppu sammuttaa itse itsensä. Toisin sanoen missä lämpötilassa pumpun hyötysuhde lähenee ykköstä, eikä pumppua kannata enää käyttää. Meidän pumpussa tämä rajapyykki näyttäisi olevan -17C.

Toinen tärkeä asia on hankkia varaaja jossa on välipelti, tai 2 erillistä varaajaa, jossa toisessa on haaleaa lattialämmitysvettä, ja toisessa lämmintä käyttövettä. Meillä tässä kohtaa asiat meni pieleen, eikä asian korjaaminen enää tässä vaiheessa kannata. Meillä on siis yksi 500 litran varaaja ilman välipeltiä, ja se on kokonaan täynnä lämmintä käyttövettä. Ja siitä otetaan automaattiventtiiliä käyttäen myös vesi lattiakiertoon. Automaattiventtiili siis asettaa lattiapiirin sekoitussuhteen niin, että kelit huomioiden lattiassa kiertää aina oikean lämpöinen vesi, yleensä noin +25C - 30C. Lämmin käyttövesi on aina yli +50C.

lauantai 4. helmikuuta 2017

Tallinnassa käymään

Poikkesin taas Tallinnassa pitkästä aikaa, sehän se on se suomalaisen rakentajan tärkeä ostospaikka... Illan pimeydessä en kuvia ottanut täällä, mutta matkalta muutama kuva tässä:


Tien varren maisemaa Vantaalla. Ei pääsisi hiihtämään, kun lunta ei oikein ole.

Helsingin Länsi-satamaa. Meri ei ole jäässä yhtään. Ei edes rannassa.

Länsi-satama 4.2.1017. Lunta oli saman verran Tallinnan päässä.
Kohta sentään alkaa pakastaa, eli ensi viikon alussa Vantaalla elohopea laskee lähes -20C:n tuntumaan:


Seuraava kylmä henkäys lähestymässä Vantaata.
Kylmä sää laittaa sähkömittarin pyörimään, mutta onneksi halpaa sähköä riittää - vielä moneksi vuodeksi. Näin lupailee ainakin Vantaan Energian uusin Energiakatsaus Q1 2017, jossa on katsaus menneeseen ja tulevaan. Tässä mennyttä sähkön hintakäyrää viimeisten vuosien ajalta:


Sähkön hinta vuosina 2012 -> 2017. Ehkä vähän on vajottu alaspäin?
Ainakaan vuoden 2012 tapaisiin huippuhintoihin ei olla enää päästy.
Lisää tulevien vuosien sähkönhinnoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä esim. siis tuossa Vantaan Energian Youtube-videossa, joka on tässä linkissä:


https://www.youtube.com/watch?v=MGNQXsYyShE&t=70s



keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tammikuun sähkönkulutus

Taas olisi tammikuun kulutuslukemat pulkassa, ja talo on ollut nyt sen verran aikaa jo "pystyssä", että tässä tulee tammikuun lukemat nyt jo neljättä kertaa. Tältä ne tammikuut ja muutkin kuukaudet nyt sitten näyttävät graafisesti:



Talo Rautio - kuukausittaiset sähkönkulutukset.
















Numeerisesti neljä peräkkäistä tammikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 1573 kWh
2015 = 1630 kWh
2016 = 2767 kWh
2017 = 1560 kWh

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:



Tammikuun 2017 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.
Tässä kohtaa voisi olla hyvä vilkaista myös vuoden takaiseen tammikuuhun, eli tammikuun 2016 päiväkohtaisiin kulutuksiin. Se näyttää siis tältä:

Tammikuun 2016 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.
Tässä kohtaa voisin tehdä tarkempaa analyysiä siitä, että mitä näissä vuorokausikohtaisissa kuvissa näkyy, tai mitä niissä pitäisi näkyä.

Tammikuussa 2017 Etelä-Suomeen tuli siis yksi "kylmä henkäys", joka kesti 3-4 päivää. Vuotta aiemmin näitä kylmiä henkäyksiä tuli 2 kpl, ja niiden yhteiskesto oli noin 10 vuorokautta. Vuonna 2016 koko tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C ja vuotta myöhemmin tammikuussa 2017 keskilämpötila oli -2,9C. Melkoiset erot siis keskilämpötilassa. Ja melkoiset erot sähkönkulutuksessa myöskin. Ilmasta-veteen lämpöpumppua hyödyntävässä talossa nämä kylmät henkäykset nimittäin näkyvät sähkönkulutuksessa varsin selvästi.

Ilmavesilämpöpumpulle on joka tapauksessa hyvä, että kylmiä henkäyksiä ei kovin usein tulisi, tai jos tulee - ulkoilman lämpötila ei saisi pudota (meidän talon tapauksessa) alle -17C. Silloin nimittäin lämpöpumppu sammuu kokonaan. Eikä sillä silloin tienaa mitään. Täten ilmaston lämpeneminen hyödyttää ilmavesilämpöpumppujen ostajia, jos tapahtuu niin, että talvet ovat jatkossa melko lauhoja, tai jos kylmiä jaksoja tulee - niin ehkäpä ne kestävät vain lyhyen aikaa. Tällöin ilmavesilämpöpumppu toimii ja tienaa rahaa ympäri vuoden, tai lähes ympäri vuoden.

Maalämmön hyödyntäjiä ilmaston lämpeneminen taas ei niinkään hyödytä, koska se ei lisää maalämpöpumpun toiminta-aikaa. Eikä se ole välttämättä hyvä juttu muutenkaan (siis omasta mielestäni). Siis tottakai kaikki talot ja kaikki lämmittäjät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä euromääräisesti. Tarkoittaahan se lämmityskulujen pienenemistä kaikille.

Mutta kun maalämpöpumppu on investointina erittäin kallis, niin silloin sille pitäisi antaa myös paljon töitä, jotta suuri investointi ylipäätään voisi maksaa itse itsensä takaisin. Tässä mielessä lämpenevä ilmasto ja vähäisempi lämmitystarve on mielestäni "myrkkyä" kalliin investoinnin tehneille, jotka eivät välttämättä saa investoinnistaan koskaan rahojaan takaisin?

Maalämmön taloudellinen riski piilee siis siinä, että mitä jos pumpun käyttöikä tuleekin vastaan jo ennen, ennen kuin pumppu on ehtinyt tienata oman hintansa? Eikös matalan kulutuksen talossa näinkin voi käydä? Itse laskin, että meidän talon tapauksessa, jossa suoran sähkölämmityksen kulutus vuositasolla oli tehdyn kokeilun perusteella noin 17000 kWh, niin maalämpöpumppu olisi tarvinnut yli 20 vuotta maksaakseen itse itsensä takaisin. En tiedä kestääkö se pumppu noin pitkään? Jotain pientä korjausta ainakin olisi 20 vuoden kohdalla pitänyt tehdä, ja mahdolliset säästöt menee sitten siinä?

Mutta eipä se ilmasta veteen lämpöpumppukaan mikään niin erityisen hyvä sijoitus tainnut olla (ainakaan meidän talossa). Sen tuottavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, jos ja kun ilmasto lämpenee. Koska tämä lämpöpumppu saa silloin kylmien päivien katoamisen myötä mahdollisuuden tehdä lähes joka päivä töitä, ja siten tienata omaa hintaansa pidemmän aikaa vuosittain.

Jos vielä palataan noihin eri vuosien tammikuun kulutuslukemiin, niin vuoden 2014 tammikuun kulutusluku oli nyt vaan sattumoisin 1573 kWh, eli ihan samaa luokkaa kuin vuosina 2015 ja 2017. Mutta vuonna 2014 talossa ei vielä asuttu, vaikka peruslämmöt olivatkin jo päällä. Mutta sisälämpötila ei varmaankaan ollut paljon päälle +10C, jos oli aina sitäkään. Ovetkin saattoivat olla pitkään auki, jos niistä paljon kuljettiin. Eikä seinärakenteetkaan olleet vielä valmiita. Isot villat olivat jo paikoillaan, mutta kipsilevyt puuttuivat vielä, eli tammikuussa 2014 talon sisällä näytti suunnilleen tältä (tämä kuva otettu 31.1.2014):


Talo-Rautio 31.1.2014.
Tammikuussa 2015 talossa oli asuttu noin 3kk. Ja talossa oli suora sähkölämmitys (lämpöpumppua ei oltu vielä hankittu, se tuli syksyllä 2015 eli vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen). Tammikuu 2016 taas oli ennätyksellisen kylmä, ja lämpöpumppu oli pitkiä aikoja tai ainakin 10 vuorokautta seisahduksissa. Ja 2017 tammikuu oli nyt sitten tällainen kuin oli, eli lämpötila oli enimmän osan aikaa nollan tuntumassa. Lumi tilanne on heikko, ja hiihtämään ei ainakaan Vantaan pelloilla pääse.

Lunta on kyllä ainakin pariin otteeseen tullut ihan reippaastikin, mutta se on sitten aina sulanut muutamassa viikossa pois. Tilanne on vähän sama kuin Englannissa 90-luvun alussa. Silloin kun siellä opiskelin, niin mikäli lunta ylipäätään satoi, niin ei se maassa pysynyt kuin maksimissaan parisen viikkoa. Nyt noin 25 vuotta tuon jälkeen voisin sanoa, että talvi on Etelä-Suomessakin ihan samanlainen. Sikäli mikäli tästä 2017 tammikuun säästä on tullut tyypillinen talvikeli Etelä-Suomeen.

Englannissa ei taida lunta olla ollut enää pitkiin aikoihin? (En ole muutamaan vuoteen siellä nyt käynytkään, joten ei omakohtaista havaintoa asiasta). Mutta jos historian kirjoja tai Wikipediasta luetaan, niin vielä 1800-luvulla Thames joki oli talvisin niin paksussa jäässä, että jäällä järjestettiin Lontoossakin talvimarkkinoita. Nyt Thames-joki ei ole tainnut viimeisen 100 vuoden aikana jäätyä enää kertaakaan?