Toisena taustasyynä on varmaankin rakentamisen väheneminen. Vaikka lopputarkastusta ei ole vielä(kään) pidetty, niin enpä nyt viime aikoina ole paljon mitään tehnytkään. Kesken olevat asiat löytyvät etupäässä ulkoa pihalta, joten ei siellä nyt syksyn pimeinä iltoina mitään pystyisi enää tekemäänkään.
Joka tapauksessa, tämän lokakuun sähkönkulutus oli aikaisempiin nähden täysin poikkeuksellinen, voisi sanoa että puolta vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Jos katsotaan neljän perättäisen lokakuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
lokakuu 2014 = 1.671,8 kWh,
lokakuu 2015 = 1.486,8 kWh
lokakuu 2016 = 1.416,8 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh
Tässä kohtaa voidaan tietysti kysyä, että oliko lokakuu tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin? Tai käytettiinkö tämän vuoden lokakuussa vettä normaalia vähemmän? Tämän vuoden lokakuussa keskilämpötila Vantaalla oli +5,0C. Vuosi sitten 2016 se oli +4,7C. Eli eipä eroa tässä. Tämän vuoden lokakuussa veden kulutus oli 12,1 kuutiota. Vuotta aikaisemmin vettä kului 9,5 kuutiota. Eli ei nyt toteutunut pienempi sähkönkulutus ainakaan vedenkulutuksesta voi johtua, koska se oli vuosi sitten paljon pienempää, ja vettä meni 2,5 kuutiota enempi lokakuussa 2017. Tämän vuotinen vedenkulutus oli 98,1 litraa per henkilö per vuorokausi. Monissa kerrostaloissa vedenkulutus voi olla tasolla 150 litraa per hlö per vrk. Eikä kerrostaloissa useimmiten ole porealtaitakaan (mutta meillä on).
Toinen tulokulma sähkönkulutuksen tarkasteluun voisi olla neljän perättäisen kuukauden tarkastelu, jolloin tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017 = 430,80 kWh,
elokuu 2017 = 579,2 kWh
syyskuu 2017 = 546,1 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh
Näihin neljän kuukauden kehitykseen pystyy ehkä paremmin kommentoimaan jotain. Eli heinäkuu 2017 oli pienin kuukausikulutus ikinä. Silloin ei ollut edes yövalaistus päällä (paitsi lakisääteinen katunumeron valaistus - tai ei sekään nyt lakisääteinen ole, mutta kaupunkikohtaisissa rakennusmääräysohjeissa sanotaan, että katunumeron pitäisi olla valaistu pimeällä). Mutta eihän juhannuksen jälkeen juuri pimeää ole, tai jos on - pimeän kesto on muutamia tunteja yön pikkutunteina. Joten napsautin mm. räystäsvalot ja muut pihavalot kokonaan pois päältä. Myös ilmanvaihdon esilämmitys oli heinäkuun kokonaan pois päältä. Eli mitään "turhaa kulutusta" ei ollut.
Elokuussa illat pimeni, ja laitoin ulkovalot taas normaalisti hämäräkytkimen taakse. Kulutus nousi noin 150 kWh eli noin 5 kWh vuorokauden aikana. Muuta syytä sähkönkulutuksen kasvulle en keksi. Lämpötilakin oli heinäkuussa ja elokuussa käytännössä sama. Heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna +16,1C ja elokuussa +15,9C. Vantaalla ei ollut koko kesänä kuin yksi hellepäivä. Käytännössä joka päivä satoi.
Syyskuussa laitoin ilmanvaihdon esilämmityksen päälle. Sähkönkulutus kuitenkin putosi. Syynä kai se, että syyskuussa on vain 30 päivää. Muissa kuukausissa tässä vertailussa on 31 päivää.
Lokakuun 20. päivä sitten piti laittaa jo lattialämmitystä päälle, ja vuorokautinen sähkönkulutus nousi selvästi. Päivittäisinä käppyröinä lokakuu näytti tältä:
 |
| Talo-Rautio. Lokakuun sähkönkulutus. |
Jos katsotaan vuosittain eri kuukausien kulutuksia, niin käppyrät näyttävät tältä:
 |
| Talo-Rautio. Sähkönkulutus eri vuosina ja eri kuukausina. |
Tähän mennessä 10 kuukauden yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2017 on ollut 8528 kWh. Tällä vauhdilla koko vuoden kulutus tulee olemaan noin 11000 kWh, tai jopa vähän alle.
Aikaisempien vuosien sähkönkulutus on mennyt näin:
vuosi 2014 = 14.214,2 kWh,
vuosi 2015 = 16.651,6 kWh
vuosi 2016 = 13.219,7 kWh
vuosi 2017 = 11.000,0 kWh?
Vuoden 2014 alussa oli 9kk raksa-aikaa. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä. Lämpöpumppu tuli taloon 21.10.2015 - eli se täyttää tällä hetkellä tasan 2 vuotta. Tunteja ilmasta-veteen lämpöpumpun tuntimittariin on tullut tähän mennessä 3274 tuntia eli se käy 1.637 tuntia vuosittain. Jos lämpöpumpun elinikä on 40.000 tuntia sitten tällä vauhdilla nuo tunnit tulevat täyteen 24 käyttövuoden jälkeen.
Mikäli lämpöpumppu sinne asti jaksaa puksuttaa, eikä pikkuremontteja matkalla tarvita, silloin lämpöpumppu ehtii tienata oman hintansa oikein hyvin. Tietysti tämä ainakin meidän talossa näyttää edellyttävän sitä, että lämmin käyttövesi jätetään tasolle +50C. Sillä jos lämpötila laitetaan takaisin normien vaatimalle tasolle eli +55C:een, sitten lämpöpumppu ei säästä oikein yhtään mitään.
Sademittarin otin myös tänään sisälle ja odottamaan ensi kevättä, ettei se jäädy yöpakkasilla rikki. Lokakuun sademääräksi tuli meidän talon kohdalla 208 milliä, mikä on huima luku, ja kaikkien aikojen ennätys ikinä. Tosin rakentamisen alkaessa syyskuussa 2012 saatiin myös melkoisen hyvin vettä niskaamme. Silloin meillä ei ollut vielä omaa sademittaria käytössä (tontilla ei ollut kuin kellarin monttu), mutta uutisten mukaan oli sateisin syyskuu ikinä:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa-sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866#gs.vX_lVH4
Tuolloin satoi syyskuun aikana "vain" 160 milliä. Nyt lokakuun 2017 aikana sadettaa saatiin oman mittaukseni mukaan 208 milliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti